Jotain joka vuotista ja jotain vuosien jälkeen...

Loma alkoi rakkaan toverini kyydissä.

Kupla, todellista ystävyyttä vuosien takaa. Kolmisen viikkoa sillä ajeltiin tänä kesänä työmatkoja. Kutsuin kuplaa työmatkamotivaattoriksi ennen lomia... toimii!

Kuplan Mini-Me.

Loman kunniaksi Motonetistä tarttui Volvon iskarien lisäksi mukaan käheääkin käheämmät karvanopat!

Siinä ne heilui matkan kotipuolesta Kaustiselle, nyt heiluvat veljen työmatkojen piristeenä. 

Lomamme kunniaksi Kaustisella juhlittiin taas, joka vuotiseen tapaan halusin olla paikalla. Perjantai-illan kruunasi folkhenkinen Stig!

Kaustinen - folk music festival

Stig tunnelmoi...

Keikan koomisinta antia oli nuoret osallistujat, jotka pitivät varmasti meikäläistä vanhana kääpänä. Tämä osallistujakunta oli vielä niinkin nuorta, että ryypyn ottamisen kohdalla ottivat aimo kulauksen ehtaa ja aitoa Rainbow tai Euroshopper colaa. Saattoi myös olla, että heillä oli hieman erilainen näkemys biisien sisällön suhteen kuin itselläni... ehkä parempi niin?

Jotain olennaista alueelta tänä vuonna puuttui. YLÄASTE!

Mitä ihmettä, eikö täällä enää käydä kouluja? Ilmeisesti uusi nousee jossain vaiheessa... Nyt koulun jäämien luona oli vain nuorison graffitteja. Tässä sen näkee mitä tapahtuu, kun koulut hajotetaan ja kulttuuri kukkii paikkakunnalla!

Jos festivaaleilla käynti on joka vuotista, vastapainona toimi vuosien jälkeen visiitti "taivaallisen rauhan aukiolla" kuten isäni paikkaa kutsuu.

Käsiä ylös ja hihkaisuja esiin jos joku tietää missä ollaan!

Laiturin nokasta liottelin varpaita erämaajärvessä... Jotkut eksyivät uimaankin.

Koivu tuoksui saunassa.

Tarjolla oli saunan lisäksi myös eväsleipiä, nokipannukahvit ja makkaraakin, jotta matkalaiset jaksoivat taittaa pitkän matkan takaisin kotiinsa...

Ilta-auringon painuessa nevan taa oli rentoutunein mielin mukava suunnata kohti yöpuuta.

Kotkan pesä, eikä nyt tarkoiteta vaasalaisille tuttua paikkaa jäähallilta.

Sateenkaaren toinen pää osoitti erämaakämpälle ja toinen oman peiton suuntaan. Hyvät vaihtoehdot.

Ja mekin ollaan tietysti mukana! Lepäillään sadepäivinä melkeen ihan jokseenkin kiltisti...

Viikko lomaan!

Ja sama fii-vis jatkuu, kesä ja helle, jipii!

Palvelijoilla on viikko lomaan, Konsta miettii mitä se tarkoittaa ja ottaa posekuvan itsestään.

Sunnuntain hienon sään kunniaksi palvelijat pakkasivat juotavaa mukaan ja tekivät epämääräisen mittaisen pyörälenkin peltojen keskellä maalaismaisemassa samalla hieman meren- ja järvenrantoja kierrellen.

Tuulinen sää huijasi hieman virallista hellemittaria. Elli ei osannut päättäää oliko tarpeeksi kuuma vai ei.

Auringon paisteessa oli kuitenkin helppo tehdä päivittäinen tassujen puhdistus.

Konsta istui grillauksen päätteeksi pöydän ääressä odotellen omaa annostaan... ei tullut ei.

Ulkoilusta uupunut sakki lepäilee parhaillaan sohvalla. Niin ja haluaa muistuttaa, että meillä on viikko lomaan!

Se oli juhannus (ei kasvissyöjille).

Pikaflunssasta toivuttuamme pakattiin auto ja ajeltiin maalle. Flunssaa pidettiin loitolla myös hankkimalla lääkepullon tapaisia juhannuksen perinteiseen aarteen etsintään. 

Karttapohja oli paranneltu versio edellisistä vuosista, olihan se jo osittain tehty tietokoneella! Itse piilotus taitaa olla se hauskin ja tärkein osuus, sillä allekirjoittanut ei löytänyt kuin yhden pullon ja senkin pienellä avunannolla, jottei neidille tule paha mieli... 

Koivuja haettiin taas perinteisesti traktorin peräkärryssä matkustellen ja lonkerot lavalla kilisten.

Onneksi koivujen kaato vastuuta ei annettu allekirjoittaneelle, sillä kuvistakin jo voi päätellä, ettei koivun hahmottaminen aukiolta ollut kovin selkää. "Iskä, voidaanko ottaa tämä kuivempi versio?"

"Tai tälläinen pidempi malli...? Siis mikä, mänty?"

Kun piha oli kaunistettu muiden valitsemilla koivuilla, alkoi piiloja löytymään. Tänä vuonna tärkeään rooliin nousivat piilotusvälineenä nippusiteet.

"Mikäs se siinä!?"

Juhannussaunan jälkeen grilli kävi kuumana. Edellisiltana vaatimattomasti muutaman tunnin verran esivalmistellut ribsit saivat grillissä itsetehdyn bbqkastikkeen niskaansa seuranaan perunasalaatti uusista perunoista, maissit ja vihersalaatti. Saattoi punaviinikin maistua possun keran.

Ruokaa sulateltiin kävelyllä, josta talon emännälle kerättiin kukkia.

Kesän uusi hankinta, kroketti.

Paska peli sanoi allekirjoittanut, kun ei omassa sarjassaan koskaan päässyt tälle finaalitapille. Matka jäi puoleen väliin muiden jo saapuessa maaliin.

Ja olihan mukana tietysti myös blogin sankarit eli ulkoileva Elli sekä Konsta!

Konsta saunoi, vaikkei sisäsaunaa ole koko kesänä lämmitettykään. Eipä se jätkää haitannut vaan kaveri asettui kuuliaisesti laudeliinan päälle lauteille.

Jo torstaina menomatkalla oli Konstassa havaittavissa outoja merkkejä... Jätkä ei nimittäin laulanut koko automatkalla ja mummolassa oltiin niin reipasta että! 

Diagnoosina äkillinen aikuistuminen.

Edes naapurin collien pentu ei aihettanut ylimääräistä jännitystutinaa vaan Konsta köpsötteli valjaissaan jopa oman pihan ulkopuolelle pennun perässä.

Lauantai menikin sitten jätkällä hieman rennommin tutuissa tunnelmissa peiton alla. Muu porukka sen sijaan saunoi jälleen ja grillasi pihakodassa sekä piipahti naapuripitäjässä naamiaiskaraoketansseissa. Kyllä, luitte oikein. Se vasta olikin jännittävä kokemus, kun ei voinut aina olla varma kuka oli pukeutunut ja kuka ei. Alkujärkytyksestä toivuttuaan poistuttiinkin jo paikalta jatkaen juhannusajelua punaisella tila-autolla (kts. alla).

Siinähän se Konstakin yhdellä mummolan suosikkipaikallaan katselee ulos... "Mikäs se koivujen takaa pilkistää?" Emännän nuoruusvuosien menopeli, jonka reippaat kotimekaanikot olivat keväällä kunnostaneet katsastuskuntoon (-kiitos Taneli ja iskä!). 

Juhannuksen kruunasi kotimatka, joka kesti hieman normaalia kauemmin, mutta oli täysin sen arvoista. Kupla komeilee nyt tuossa omassa kotipihassa ja piristää työmatkoja vielä nämä kolme viikkoa ennen kesälomaa!

Voimien keräämistä Juhannusta varten!

Sää on sateinen ja sumuinen. Meillä on kerätty voimia juhannuksen viettoa varten. 

Keskiviikko vei emännän voimat yllätysflunssan tehohyökkäyksen voimasta. Onneksi uni ja hyvä lääkitys auttaa asiaa ja tähän päivään on herätty uusin voimin!

Pahainen allergiakausi vain pahentaa asiaa, mutta enää ei surra flunssan pikavisiittiä vaan kerätään voimia juhannusta varten. Elli ja Konsta ovat ottaneet emännästä mallia.

Juhannusta vietetään perinteiseen tapaan maalaismaisemissa ja parempaa säätäkin on luvattu eli eiköhän tämä tästä!

Rentouttavaa ja silti riehakasta juhannusta kaikille - muistakaa syödä ja juoda hyvin muistuttavat Elli ja Konsta, joille saapui laatikollinen sapuskaa suoraan etuovelle tänään! ZooPlussan herkut ovat taas saapuneet.

Elli raottaa jo vähän silmiä ja kyselee josko pian sinne mummolaan...

Rauhaisaa kesäsunnuntaita!

Hiiohoi. Konsta se ettii aina korkeimmat paikat joista näkee kauuuuuuuas!

Raikas kesätuuli kutittelee korvia juuri sopivasti. Grillin päältä näkee vaikka tien päässä ohi kulkevat hevoset!

Toki grillin päällä voi suorittaa sunnuntaisen varpaiden välien siivouksenkin.

Lauantain sadepäivän kunniaksi palvelijat kantoivat kaupungista kotiin kaikenmoista uutta tavaraa. Kodinhoitohuoneeseen mm. uuden maton Konstalle "tapettavaksi". Oli kylppärin oven edessä matto  kuin matto, Konsta heittäytyy sen kimppuun potkien ja purren. Ehkä tästäkin kuuluisasta tapahtumasta joskus kuvamateriaalia, yleensä sen seurauksena on naurunpyrähdyksiä jolloin ei kameraa ennätä hakea mukaan actioniin. 

Olohuoneen ikkunan alle löytyi myös hauska säilytyslaatikko. Ikkunan alle on pitkään ollut mietinnässä jotain mistä kissat näkisivät ulos ja jonka päällystä voisi tarpeen tullen käyttää pöytänä. Konsta otti paikan heti omakseen! Elli tuskin on boksia vielä huomannutkaan. 

Mitäs tuolla sitten säilytettäisiin?

Viikko sitten käytiin siellä rakkaiden ihmisten naimisissa. Juhlat oli hienot, hauskat, mahtavat ja sää oli kaunis kuin morsian. Antti nappasi onnistuneen urheilusuorituksen seurauksena sukkanauhan. Aluksi mietittiin kovasti, että mitähän me sillä, kunnes Elli nappasi sen mukaansa ja oli suuntaamassa riiustelureissulle. Ellillä oli siis jotain sinistä ja lainattua, sulho vain puuttuu! Ehkä parempi että puuttuukin, kollit kun harvoin pitää näistä leikatuista tytöistä.

Juhannusta odotellessa toivottelemme rauhallista ja rentouttavaa sunnuntaita!

Helle hiljensi blogin! Esittelyssä hellerajamittari.

Kirjaimellisesti. Pari viikkoa on menty aurinkoisissa keleissä ja sen on huomannut myös nahoissaan. Sisätiloissa ei juurikaan ole pakollista oppimäärää enempää viihdytty joten blogi on myös pysynyt hiljaisena. Ja mitäpä sitä kirjoittelemaan kun pariin viikkoon ei ole mahtunut kuin lähinnä aurinkoa aurinkoa ja aurinkoa. 

Aurinko on tuonut mukanaan myös rentoilevamman Ellin, kun reviirin rajoja ei paisteessa jaksa liiaksi kiertelemään. Huomasimmekin, että meiltä löytyy virallinen hellerajan mittari. Pihallamme on todella kuuma mikäli Elli asettuu varjon puolelle, kun taas hieman vaatimattomimmissa lukemissa Elli uskaltautuu lekottelemaan jopa auringossa. 

"Neiti varjoisilta kujilta."

Kuten kuvista näkyy. Hellettä on ollut riittämiin, Elli pysyy varjon puolella.

Siamin leijonakin on uskaltautunut ulos. Itseasiassa, jos Konsta pääsee vahingossa karkuun, se uskaltautuu häntä ojossa kirmaamaan viereiseen metsään. Siellä se loikkii kuin aropupu...

Nyt kuitenkin kiltisti valjastellen ulkoilu sujuu mainiosti. Herra innostui seuraamaan kimalaisten menoja ja hellerajaa ei voi mitata tämän kaverin kanssa, sillä säällä kuin säällä (kunhan niistä reiluista plussalukemista puhutaan) Konsta kapuaa aurinkotuoliin köllimään.

Ja mitäs ja kukas tämän on? Ei tietoa, mutta Ellin kavereita ilmeisesti, kun muutamaan otteeseen ovat istuskelleen vieretysten kivikoilla sekä jopa meidän etuportaalla. Elli taitaa sittenkin olla se meidän sosiaalisin tyyppi, kun on jo tuttavuuksia tehnyt.

Näihin aurinkoisiin tunnelmiin on mukava päättää viikko. Ensi viikolla on luvassa hemmottelua, mahdollisesti kissan pentuja omissa pienissä kätösissäni sekä hieno päivä, jolloin meille tärkeät ihmiset sanovat toisillensa tahdon.

PS. Toivoa sopii, että pyörälenkillä napattu otsan epämääräinen rusketusraja on kadonnut tuohon hienoon päivään mennessä.

Äidillisiä pikakuulumisia!

 Viikonloppuna kyläiltiin vaihteeksi "mummolassa", olihan aihetta juhlaan, kun oli äitienpäivä. 

Viikonloppuun kuului hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Kissat asettuivat suosikkipaikoilleen kuten kuvista näkee. Kuvat muuten puhelimen laatua, mutta tuleepa sekin testattua täällä. 

Konstan todettiin jänskäävän pihatyökalujen lisäksi kärpäslätkää. No juu, onhan se pelottava, emme tee siis sitä hankintaa omaan kotiin vaan elämme sulassa sovussa pörriäisten kanssa ja toivomme, että Konsta lukuisista epätoivoisista saalistusyrityksistä huolimatta viimein loppukesästä tajuaa miten niitä saalistetaan.

Isäni sanoja lainaten päätämme pikakuulumiset "vittu minä mikään faari sinulle ole", kun iskä on aikansa lässyttänyt ja leikkinyt kissojen kanssa.

PS. Pääsin äiteilemään siivellä, kun veli tarjosi äideille (vaimolleen ja äidillemme) lasilliset ennen äitienpäivän päivällistä - jiihaa, kunnon siipeilijä, kiitos veliseni "siideri oli herkullista!"

Hän, joka haistaa kevään.

Meillä lauletaan kovaa ja korkealta nykyään aika paljon. Niin emäntä kuin Konstakin, rokki pauhaa ja me mukana. Tosin kesällä siirrytään huomaamatta keveämpään kotimaiseen, täytyyhän pellon laidassa iskelmän soida! 

Takaisin asiaan. Konstan laulaminen johtunee Ellin rohkeasta ulkoilemisesta ja siitä jännittävästä keväisestä maailmasta, joka aukeea ulko-ovien takana. Sen kutsu on kova, mutta niin on se maailmakin, kova ja pelottava. Palvelijat ovat ilmeisesti onnistuneet näyttämään Konstalle liikaa niitä pelottavia asioita (harava, kottikärryt, lapio ja näille työn tekeminen) ja valjastelut päätyvät lähinnä niihin itku-potku-raivareihin. Niin, onhan se kovaa kun täällä maalla omassa talossa pitää vähän tehdä töitäkin sen kesän tulemisen eteen, eilenkin todella rankasti kun kesäkukat nostettiin suoraan astioissaan ulos ruukkuihin ja raparperit ja ruohosipuli kaivettiin maahan. Konstalle se kesän tuleminen tuo lähinnä mieleen muistoja viime kesästä ja auringosta... tätä odotellessa!

"Hauuuummmmm..."

"Vähän kyljille väriä...."