Maaliskuun puolessa välissä palvelija pakkasi laukkunsa ja lähti matkaan... Kreeta jäi pitämään komentoa yllä mieskaksikolle kotiin. Loma oli siis kaksipuolista, palvelijalle komennon pitämisestä ja kotiväelle komennon alla olemisesta. Viikko kului niin nopeaan ja kaikilla osapuolilla oli sujunut niin hyvin, että tämänhän voisi tehdä toistekin! Palvelijalla oli nimittäin reissussa mukana kaksi mahtavaa matkaseuralaista, joiden kanssa vatsalihakset olivat kovilla, sillä niin paljon naurua mahtui reissuun. Reissuun lähdettiin teemalla "pöönät Puerto Ricossa" eli suuntana oli takuuvarma aurinko Gran Canarialla.
Ja mitä se palvelija siellä reissussa näkikään? Kissoja, paljon kissoja. Kissat olivat yllättävän isokokoisia ja niitä ruokittiin säännöllisesti. Paikalliset kissat olivat yksin tai pienellä laumalla omineet omat alueensa ja niiden elo tuntui sujuvan vallan sopusointuisesti.
Selkeästi olivat myös tottuneet ihmisiin, sillä useimmat tulivat heti lähelle kun niille jutteli. Valitettavasti palvelijalla ei tällä kertaa ollut tarjota kuin juttuseuraa ja lupauksia malliurasta, sillä useat pääsivät kameran eteen.
Loistavaan matkaseuraan kuului myös luottotoveri, Kettu!
Kettu pääsi mukaan oikeastaan kaikkialle mihin seuruekin meni, jopa hieman alaikäisenä Frederikin keikalle Ulvovaan Mylläriin.
- Juu kyllä. Luitte oikein. Frederik elikkäs Reetu, Se se vasta oli... jännittävä kokemus.
Kuten tarkoituskin, aurinko helli lomalaisia ja hotelli oli loistovalinta! Omalla parvekkeella oli mukava ottaa aurinkoa ja viilentyä halutessaan omassa porealtaassa drinkin kera.
Joka päivälle löytyi jonkinmoista rentouttavaa tekemistä. Jos ei muuta niin rantabulevardeilla reippailua.
Syötyä tuli paljon ja hyvin. Juotua toki myös!
"Oh hi!"
-tämä yksilö selvästikin asusteli skandinaavien ravintola-alueella. Ei huono valinta, sillä ruokaakin saattoi vahingossa eksyä sopivasti kissan nenän eteen...
Siivoojalla löytyi huumorintajua ja taiteellista näkemystä jos jonkinlaisiin taideteoksiin!
Parina iltana säätä raikastettiin pienin sadekuuroin. Onneksi se ei iltasella niinkään haitannut vaan loi lähinnä hienon näköisen taivaan ihailtavaksi.
Yhtenä päivänä hypättiin paikallisbussiin ja piipahdettiin Las Palmasissa.
- Oo Las Palmas, oo Las Palmas...!
Kettu oli myös reipas ja kiipesi Puerto Ricon näköalapaikalle!
Biitsilläkin piti käydä mutta ei, ei se hiekka vaan ole meidän juttu. Kettukin ravisteli hiekkaa irti turkistaan koko loppuillan.
Eräänä päivänä veneiltiin lähellä olevaan pienempään kylään, Puerto de Moganiin.
Niin vain kaikki aurinkoinen päättyy aikanaan ja nyt räntää sataessa sitä odotellaan, koska se Suomen kesä saapuu vai saapuuko se koskaan... mitä te luulette?
