Köyhän miehen aktivoinnit

Joskus aiemmin talvella konttailtiin Konstan kanssa kilpaa lattialla vessapaperipahvin perässä. 

Tässäpä samalla muistutuksena kaikille, ettei kissan aktivoinnin tosiaan tarvi olla kallista. Kunhan silloin tällöin rullan loputtua muistaa tunkea sen kasaan ja sinne sisään hieman raksuja.

Töttörön kanssa riittää riemua pariksikin päivää, kun välillä se unohtuu johonkin ja sitten taas toinen löytää sen. Kissoilla on muuten ihan erilainen lähestymistapa tähänkin... 

Konsta kuljettaa töttöröä tassullaan ja Kreeta käy satunnaisesti paiskaamassa töttörön ilmaan joko hampailla tai tassuilla.

Joka tapauksessa näin paljon hauskaa pienellä vaihtelulla! Pitäisi muistaa joskus vielä laittaa tyhjä munakennokin käyttöön. Sinne voi varisutella raksut myös tai jopa märkää evästä... 

"Kyllä minä vielä perkeleeni kesytän..." miettii Konsta.

Pöh, nyt ei jaksa enää. Ehkä huomenna uudestaan...

ps. Jutun otsikko perii nimensä Leevi and the Leavingsin biisistä "Köyhän miehen Danny".

50 shades of GREEN

Siis jos Konstalta kysyttäisiin niin leluista olisi olemassa vain ja ainoastaan vihreän eri sävyjä. 

Kuten aiemmin luvattu, nyt esittelyssä Konstan uudet suosikit.

Kesken Ikean tavaroiden kasaamisen, äijä kaahaili ympäri taloa lelut suussaan. Ja mieluusti tosiaan vihreä lelu eli neljästä vaihtoehdosta suurimmat suosikit ovat selkeästi vihreä kaksikko. Kolmantena tulee kiva pitkä pötkylä, jota on hauska heitellä mutta ihana aurinkoinen ei ole saanut läheskään kolmen muun verran hampaanreikiä osakseen.

Hirmuisen vaikea valinta! Tässähän menee ihan pää sekaisin.

Eteisessä avoinna juuri se lipaston laatikko, joka pitä sisällään eniten kissojen leluja. Jemmoja toki on muuallakin... ja sama mikä laatikko eteisessä aukeaa, on paikalla kaksikko alta aika yksikön. Tuolta sitten itse usein kaivetaan se suosikkilelu esiin, jolla lähdetään leikkiin.

Näin hurjaa touhua se sitten on!

Poseerataan tässä nyt yhdessä kiltisti.

Mutta todellisuudessa... "Beat it sisko hyvä! Nää on mun juttuja!"

Niin. Ikean lelut on tosiaan se Konstan juttu.

Tässä se nyt on!

Viikko sitten palvelijat tosiaan lomailivat viikonloppuna Tampereella ja parisuhdetta vaalittiin myös 5 tunnin tourneella Ikeassa. Nyt viikon aikana tavaraa on kasattu, viimeisimpänä tänään eteiseen uusi kaappi johon saa urheilukamoja jemmaan, mahtava idea! 

Kreeta on seurannut isäntää kasaushommissa silmä kovana. Jotenkin niin uskomattoman haltioituneena, että meinasi palvelijaa vähän vieressä naurattaa.

Mutta itsenäisyyspäivänä kasattiinkin jotain niin tärkeää, että pitääkin olla haltioitunut!

Tässä se nyt on!

Uusi hieman sisustuksellisempi ratkaisu kaapistojen ja takan päälle kiipeämiseen.

Yllä Konsta testaamassa laskeutumista ensimmäisen kerran. Se 5 tuntia Ikealla kului pääasiassa siihen, että kaikki mahdolliset vaihtoehdot tätä ajatellen käytiin läpi. Mietittiin tasoja seinille, kaapistoja, hyllyjä mutta tässä lopputulos.

Onhan se nyt hieman siistimpi kuin aiempi ruma ja iso kiipeilyteline. Teline muutti kylläkin takaisin kissojen huoneeseen, siellä voi käydä kirmaamassa ylätasolle ja terottamassa kynsiä.

Muutaman päivän ajan pavelijat seurasivat tilannetta hämmentyneinä. Tuleeko Konsta koskaan uskaltautumaan kiipeämään ja hyppäämään ylös... 

...kunnes eilen palvelijan juhliessa pikkujouluja oli Konsta opetellut hienovaraisen tavan hypätä keittiön tasolta ylimmälle rapulle ja siitä hienosti ylös. Mikä helpotus ettei tämä ollut turha hankinta! Etenkin kun se on porattu seinäänkin jo kiinni ja toisen reunan osalta on tehty hieman muutoksia sahalla.

Isommilla tasoilla on kiva ihmetellä talon tapahtumia. Vaikka Kreeta ei tätä kiipeämiseen käytäkään niin malttaa se hengailla tasoilla muuten vaan.

Ja mikä tosiaan tärkeintä. Katsokaa nyt miten onnellinen kissa tuolla ylhäällä seuraa maailman menoa ja ummistaa tarvittaessa silmänsä kauneusunia varten. Sydän pakahtuu kun näkee miten onnellisia nuo olennot ovat! Siellä ne nytkin samassa pesässä nukkuvat...

Mitä sitä ei rakkaitensa eteen tekesi? Erityisen onnellinen palvelija oli huomatessaan miten sitoutunut isäntäkin tähän hommaan oli. Taitaa sekin vähän noista kissoista pitää... 

Pipanan pilailut

Tälläisinä sateisina ja tylsinä päivinä olisi aikaa kunnon leikkihetkille ellei kaksikko olisi koko ajan talviunilla takan päällä... onneksi joskus aiemmin löytyi vielä energiaa moiseen!

Kreetan saa aika helposti mukaan leikkiin. Tässä hieman mallia.

Kuten kuvista näkyy, vaihtoehtoja oli tarjolla runsaasti. Leikkiin valikoitui kalastelulelu, jossa palvelijakin saa parhaiten osallistua mukaan.

Maistellaan hieman.

Huomatkaa veljen välinpitämättömyys sekä paikoin paheksuva katse.

NOMNOMNOM!

Kuvat itse leikin huumasta olisi olleet jotain tätä luokkaa...

...ja riehumisen jälkeen oltiinkin valmiit.

Heippa vaan ja palvelija, nyt evästä kuppiin ja sassiin, että pääsee päikkäreille!

HopLoppia niin kissoille kuin ihmisillekin!

Viikonloppuna niin kissat kuin palvelijatkin saivat hieman erilaista ohjelmaa. Veljen tytöt tulivat ihan kahdestaan bussilla viikonloppukylään!

HopLopissa kontittiin polvet mustelmille ja hypittiin trampoliineilla päättömästi. Eivätkä kissatkaan jääneet huonompaan asemaan. Aamulla oli aina joku hyvissä ajoin ruokkimassa ja aktivointia tuli ihan uupumiseen saakka. Molemmat kissat pääsivät taas treenaamaan agilityä, alla Konstan suoritus vanhemman sisaren johdattelemana. Edes palvelijakaan ei onnistu saamaan moista suoritusta kissastaan irti, aplodit Millalle!

Pujottelueste on se haastavin. Johtuisikohan orienttien pitkästä mitasta, sillä hanurin ollessa ulkona ensimmäisestä mutkasta, on pää jo viimeisen tapin luona. Kreeta oli moisesta sitä mieltä, ettei täällä ennenkään ole töitä ruoan eteen tehty, että annahan jo se herkku. Kreeta ei selkeästikään ole yhtä helposti motivoitavissa tekemiseen kuin Konsta. Tämä ei siltikään tarkoita etteikö Kreeta tekisi mitään. Neidillä on vain taipumus aktivoida itse itseään ja vetää rallia ympäri taloa saadakseen pahimmat karstat moottorista karistettua. Leikittäessä Kreetan suosikkeja ovat kalastelulelut, joissa palvelija heiluttelee kepin nokasta roikkuvaa lelua.

"Itse olen itseäni aktivoinut tähänkin saakka ja
hyvin on toiminut. Anna jo se herkku.!"

Näin sujui meillä viikonloppu. Kuinkas muualla?

Piikkisiili!

Palvelijat on nyt molemmat palanneet töihin. Kuulemma 5 viikon jälkeen olikin jo aika mennä... ja siellä oli ihan kivaakin. Vaikka aika väsyneen oloinen se on ollut. 

Me sitten saatiin tälläinen piikkisiili johon aamuisin jätetään päiväksi raksuja niin ettei meidän päivä kävisi pitkäksi... 

Muuten ihan kiva idea, mutta aamumärkäruoan jälkeen meillä on jo aika nälkä, kun saattaa olla että itse aamupalan ja toisen aamupalan (=2nd breakfast hobittitermeillä) eli näiden raksujen väli on ainakin tunti! Usein sitten käy niin, että nämä raksut on jo syöty ennen kuin palvelijat on ennättäneet lähteä... hupsista vaan.

Aikamoinen sotkukin me saadaan tämän kanssa aikaiseksi. Yhtenä aamuna tiputettiin koko setti tarjottimen kera lattialle. Palvelija näyttää joskus vähän närkästyneeltä ja kutsuu meitä sioiksi... mitä ne on? Varmaan jotain kauniita, elegantteja ja viisaita olentoja.

(Palvelijan kommentti: totta.)

Eniveis, palvelija kuulemma ottais vastaan vinkkejä miten tuon piikkisiilin sais pysymään paikoillaan ja mitä sen alle vois laittaa että paikat pysyis vähä siistimpinä?

Kyllä me tiedetään, EI MITÄÄN - muahahahahah!

T. Kreeta ja Konsta