maanantai 17. joulukuuta 2012

Joulufiilistelyä....

Heipä hei. Siamilaisen ahteri näppäimistöllä päivitellään blogia joten älkäähän välittäkö mahdollisista kirotusvireistä.

Kissoja ajatellen piti ostaa jouluasetelma, tällä harjoitellaan itse joulukuusen
rauhaan jättämistä sitten jouluna "mummolassa"

Allekirjoittanut ei ole pelkästään hullaantunut kissoihin vaan joka syksy se pikku hiljaa saapuu... Marraskuussa huomaamatta pahenee ja pahenee. Joulukuussa sitten enää vaan odotellaan ja nautiskellaan. Kyllä, joulu on yksi intohimoni. Ihana, rauhallinen, tunnelmallinen ja perinteikäs.


Tässäpä hieman kotoa löytyvää joulufiilistelyä... 


Viikonlopun viimeisimpänä hankintana tonttu, jossa on sopivasti kokoa ja näköä.


Ei niin jouluisa, mutta niin näköiseni "tuikkukippo". Pääkallot ovat siis myös yksi innostava tekijä!


Baarihuoneen pöydällä asustaa pienempi tonttu... Itseään voi lohduttaa ajatuksella "ei, en näe pikku-ukkoja vaan se kuuluu sisustukseen".

Ja sitten itse asiaan...


Joululaulut soimaan ja pikkuapulaisen kanssa pakettipajaan!


Jännityksellä olin tätä hetkeä odottanut tiedostaen kissojen suuren rakkauden rapiseviin lahjapapereihin ja naruihin. Enpä kuitenkaan saanut kuin yhden tontun (kirjaimellisesti, on se aika tonttu) mukaani. Mies ja Elli jäivät katsomaan olohuoneeseen futista, tylsimykset!

"Minäkö? Mistään luvattomasta paperista, narusta tai pakettikortista en ole haukannut!"
 
Ei tokikaan. Konsta vain tarkkaili laatua rei'ittämällä tarpeellisiksi katsomansa erät ja tuotteet.


Tullattu. Good to go!


Pyydettäessä Konsta toimitti hopeisen narun tilalle punaista.


Itseasiassa Konsta osottautui oikeen kiltiksi pakettipajakaveriksi ja nukkui osan ajasta. 

Joten kuten nuoriherra yrittää kuvassakin sanoa, tervetuloa joulu, ollaan oltu ihan kiltisti!


Ihanaa joulun odotusta kaikille!

lauantai 8. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivän vastaanotto

Keskiviikkoiltana saatiin vieraita. Kenelleköhän tämä pikku tassu kuuluu?


 Ulko-ovella meillä on vastassa mm. tämännäköistä vastaanottokomiteaa: joulutonttu lyhtyineen sekä


... rottinkipossu talvikukkineen. Paikallaan on myös Sisiliasta tuotu varoituskyltti "Attentti al Gatto" joka toimii etenkin nyt kun reviiriä vartioi Elli. Tosin viime viikon pakkaset ovat pitäneet myös tämänkin kissan sisätiloissa kiltisti, kiitos pakkaset! Pikkuvisiittejä on toki pitänyt tehdä, mutta lähinnä sekunnin sadasosan mittaisia...


Niin ja niihin vieraisiin, saimme miehen vanhemmat berninpaimenkoiransa Kapan kanssa meille pariksi yöksi kylään. Itsenäisyyspäivänä oli kaunis pikku pakkassää ja oikein mainio keli ulkoilulle koirakaverin kanssa.


Ellihän ei juurikaan ole Kapasta moksiskaan. Moikkaa ja poistuu omiin toimiinsa. Konstalla on tarve yrittää isotella ja ärähtää välillä etenkin jos itse aikansa koiraa mittailtuaan Kapa kiinnittääkin Konstaan huomiota. Paikoin tosin oli jopa yritystä leikkiä yhdessä. Konsta toi hiirtä ja heiton jälkeen sen noutikin Kapa. Konsta oli hämillään "mitäs tämä on ja miten tuo saa hiiren niin märäksi". Ei se kauaa veisi kun näiden kahden pojun välit voisi olla lämpöisemmätkin, sillä niin kiinnostunut Konsta on Kapasta ja Kapa on niin rauhallinen ettei se haittaa kissoja.


Kyllä tämän lauman kanssa kelpasi porukalla istuskella sohvalla glögimukin kanssa linnanjuhlia seuraten.