Ikea traumatisoi...

Viikonloppuna palvelija pukeutui marjapuuron punaiseen jumpsuitiin, laittoi kissakorvat päähänsä ja suuntasi Tampereelle. Ilman korvia oli sunnuntaina ohjelmassa piipahtaminen Ikeassa. Tämä parisuhteitakin lähes kaatanut putiikki on kuuluisa parhaista kissan leluista, jotka jostain kumman syystä myydään lasten lelujen kanssa samasta paikasta. 

Sunnuntaina visiitissä oli kuitenkin pientä trauman makua matkassa... Perjantaina Konstan kanssa oli leikitty ihan normaalisti suosikkirotalla (rattus harmaa). Kesken leikin tiimellyksen palvelijan tehdessä huijausheittoa hiirellä, hyppäsi Konsta suoraan rottaa pitelevään nyrkkiin. Konsta säikähti suunnattomasti ja luikki piilopaikkaansa vierassohvan taakse. Tämän jälkeen palvelijan kädessä ollut rotta on pelottava. Yksin sillä voi hieman salaa leikiskellä. 

Toivonemme kuitenkin, että traumat katoavat ja leikit alkavat maistua taas, sillä tällä kertaa Ikeasta matkaan tarttui normaalin värisuoran lisäksi musta ja valkoinen jättirotta!

Ei pysty, ei vielä. Konsta pakenee Antin turvalliseen syliin.

PS. Ei se viikonloppu aivan traumaton palvelijallekaan ollut. Tampereen matkaan lähdettiin hammaslääkärireissun päätteeksi. Puoleen väliin saakka ajeltiin naama puoliksi puudutettuna ja jutut sulavasti sössöttäen kunnes tauon jälkeen puudutus alkoi kadota ja armoton kipu tuli tilalle. Onneksi sai nestemäistä puudutusainetta jatkoksi... 

PPS. Jos ei yllä oleva kertomus saanut sinua myötähäpeän valtaan niin liitteeksi vielä palvelijan kuva.

Terkkuja pesussa kulahtaneelta vaaleanpunaiselta pantterilta!

Serkkutyttöä tapaamassa!

Isien kunniaksi vierailtiin viikonloppuna kotipuolessa. Samalla saatiin mainio mahdollisuus tutustustua serkkutyttöön, Hippuun (kuvassa vasemmalla - kouluttaja sukuun kuuluvaa kuvausrekvisiittaa). Hauska pumpulinen palloro oli kyseessä!

Tilanne meni kuten arvata saattaa. Elli antoi tassua ei niin kauniisti pariin otteeseen ja neuvottelut oli käyty, Hippu oppi siis tulemaan hienosti Ellin kanssa toimeen. Tämän jälkeen Elli suostui yhteiseen koulutussessioonkin, herkuilla oli tässä tärkeä rooli.

Konsta hiipi naksuttimen tutun äänen kuullessaan portaisiin katsomaan menoa, mutta lähemmäs ei vielä ensimmäisenä iltana uskaltauduttu. Seuraavana aamuna olisi melkein yhteistä leikkisessiotakin voitu harkita, kun Konsta oli jo nenäkkäin koiran kanssa ilman sen kummempaa suhinaa. Konsta jökötti paikoillaan ja Hippu yritti reippaasti heittää kissalle palloa. Ei lämmennyt. 

Ei vielä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. 

Kaikki kunnia tästä tapaamisesta Hipulle, joka ei haukkunut kissoille eikä ajanut niitä takaa vaan lähestyi rauhallisin ottein. Kyllä sellaisen koiran kanssa Konstankin mielestä voisi harkita lähempää tutustumista. Konstaapeli Kakkapylly kuitenkin astui kuvaan ja kissojen kanssa päätimme vaihtaa "mummolaa" laitettuamme appivanhempien päiväpeiton pesukoneeseen. Muistikohan joku ottaa sen pois?

ps. Pahoittelut pimeistä suttuisista kännykkäkuvista, jotain todistusaineistoa kuitenkin piti laittaa jakeluun.

Hei me rakennetaan!

Valvova rakennusmestari Kakkapylly työssään. Päivän nimi eräästäkin palvelijan peiton päälle sattuneesta mielenilmauksesta, mutta mitäpä siitä, normipäivä!

Valvova rakennusmestari on nyt pari viikonloppua muiden ollessa pihalla valvonut baarihuoneen ikkunasta rakennustiimin menoa.

"Vähemmästäkin pitää mieltä osoittaa, kun muut vaan lähtee ja jättää yksin sisälle..." Toki on Konstaakin viety ulos ja siellä on ollut tooooooo-si jännittävää ja paikoin pelottavaakin.

Siinä se alku sitten on. Hyvä siitä tulee, pian saadaan polttopuut ja pihatyökalut hyvään jemmaan.

Elli on ollut mukana menossa toki alusta asti. Tassun jälkiä näkyy jo varaston ikkunoissakin.

Elli on ollut niin reipas. Viettänyt aikaa raksalla, kun raksatiimikin on ollut poissa.

Paikoin Elli on tyytynyt hyväksyvästi katselemaan kauempaakin.

Tälläistä meillä! Onneksi ei ole tullut vielä talvi kunnolla päälle, että ollaan saatu rauhassa rakentaa.