Keskikesän juhlaa!

Ja jos juhannus tosiaan olisi ollut keskikesä, olisi kesä auttamattomasti ohi. Nyt kuitenkin JO heinäkuussa kesä näyttää pieniä merkkejä Suomeenkin löytämisestä... Silti, hetkeksi juhannukseen. 

Torstaina suunnattiin perinteisesti kohti "mummolaa" ja ilta alkoi raparperivarkaista. Sijaintia en paljasta! Raparpereista keittyi herkullinen timjami-raparperisiirappi, joka tarjoiluvaiheessa muistutti jo enemmän hilloketta- toimii silti!

Tämän vuoden pullonpiilotusalue sai uudistetun kartan, kun aluetta laajennettiin haastavammaksi.

"Minäkin olin mukana! Ja mullakin on profiili, katsokaa vaikka!"

Koivuja haettiin klassiseksi muodostunein menetelmin.

Allekirjoittanut keskittyi tilanteen kuvaamiseen ja myöskin klassiseksi muodostuneen lonkeron nauttimiseen.

Alla osa joukosta, muutamat olivat jo tässä vaiheessa piiloutuneet.

Perinteisiä kesälajejakin vaalittiin. Juhannuslauantaina auringonkin ilmestyessä juhlijoita hellimään oli jopa hieman hikistä puuhaa! Sen verran vakavaa touhua on hevosenkengänheitto.

Tämän tapin kylkeen laskeutumisen osalta ehdotettiin lisätuomareiden paikalle kutsumista, mutta pitkällisen arvion jälkeen todettiin ettei tuosta mitään erityispisteitä ole jaossa.

*prkl*

Kaiken muun klassisen ja perinteisen lisäksi myös perinteistä juhannusmaisemaa oli tarjolla, järvi ja koivuja.

Kissat nautiskelivat lähinnä auringon tarjoamista säteistä vaihtelemalla huonetta auringonsuunnan mukaan. Parhaiten säteet lämmittivät kuitenkin olohuoneessa.

Jossain vaiheessa musta kissa alkaa sulaa olohuoneen mattoon. Siinä tapauksessa poista kissa väliaikaisesti kunnes se on taas valmis palaamaan lämpöön.

Konstaa aurinko otti silmiin, sen verran oli outo ilmestys tuo valopallo.

Itsetehty timjamiraparperihilloke päätyi lauantaina alkupaloihin eli grillattuihin vadelmaisiin briejuustoleipiin. 

Kissojen lisäksi mukana menossa oli muitakin eläimiä. Ja PALJON. Tässä niistä vain parin minuutin aikana mukaan liimautuneet kaverit.

Pieni sadekaan ei haitannut kun lainaksi sai Kälviän mummolan perintösaappaat. Aitoa Nokiaa.

Todistettavasti talvi ei enää ollut juhannuksena niin pahasti päällänsä... Edes jonkinmoisia kukkia oli kasvanut ja "järvikään" ei ollut jäässä. Korostettakoon kuitenkin, että vesi oli jäistä.

Ja kyllä niitä koivuja koristeiksikin saatiin.

Jäpäkin innostui leikkimään juhannusmenojen kunniaksi!

Hassu.

Naapurissa käytiin moikkaamassa myös tämännäköisiä veijareita - bäääääääh!

3tonnin rajoitukseen oli hyvä päättää juhannus, ei sovi liikaa herkutella!

Juhannuksen jälkeen arki iski vasten kasvoja ja tekee sitä vielä muutaman viikon verran kunnes loma koittaa. Viime viikonloppuna palvelijatar oli juhlimassa rakkauden täyteisiä häitä Espoossa joten toisaalta, onkohan se elämä kuitenkin pelkkää juhlaa?

Kesä saapui juuri ennen juhannusta!

Kun kesä ei saavu meidän luo, tilataan se netistä!

Olin kenties unohtanut mainita miten helatorstain pitkällä vapaalla entisöintipuuska iski. Ei muuten ole meikäläiseen ennen iskenytkään ja tuskin tästä tapaa tulee. Iskän avustuksella eli allekirjoittanut osti maalia iskän ohjeiden mukaan, iskä hioi ja maalasi, allekirjoittanut hioi hieman jossain välissä ja iskä maalasi vielä uudestaan. Siinä se on! Upea tuoli, jossa en ole tosin vielä uskallettu hurjasti hengailemaan - sehän saattaa hajota ja samalla menisi pienten (ja iskän vähän isompien) kätösten jälki sen siliän tien!

Niin ja se kesä? Se saapui Vansin tennarien muodossa. Ei voi muuta sanoa kuin, että...

RAKASTAN.

Okei, koska sitä kesää ei niin kovasti ole vielä kuulunut niin tilasin tennareilla kaveriksi Conversen pipon. Söpöä. Unohdin tietysti pakata sen mukaan juhannukseksi - onneksi pärjäsin ilman!

Kunhan aika antaa myöten niin sitten taas niitä juhannuskuulumisia...

Nimim. Edelleen sitä kesää odotellessa

Pipana

Kuten tuossa aiemmin mainitsin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kreeta on viime aikoina totellut (tai no, totellut ja totellut...) nimeä Pipana. Ja silleen vielä lapsellisen nasevasti sanottuna, PIpana. Sehän tulee tietysti siitä, että Kreeta on meidän pikku ipana ja pirpana eli Pipana. 

Kuten kuvista näkee, neiti on viime aikoina yrittänyt lähteä mukaan emännän työpaikan tykypäivään - odottaa koska repun vetskari avataan, että voi hypätä mukaan. Sen lisäksi helatorstain aikaan vietettiin pidennetty viikonloppu "mummolassa" rentoutuen ja kissabakteereja allergikolle tyrkyttäen - kummasti molemmat kasaantuvat pikkuveljen syliin aina kun siihen on mahdollisuus. Kesäherkkuna Kreeta on maistellut melonia, tuota ennen aamupalalla nautiskeli emännän voileivän päältä kurkkua. Viikonloppuna "mummu ja faari" oli meillä kylässä ja saattoi olla, että aamiaispöydästä oli näiden lisäksi muutakin tarjoilua meidän hörökorville... 

Lellittelyn sijaan Konsta on joutunut aika kovaan kuriin. Ressukalla meni ulkoilun suhteen niin ylikierroksille, että ovet ovat nyt sulkeutuneet toviksi. Eli hyvin alkanut ulkoilukausi on jäähyllä siihen saakka, että saadaan jotain järkevämpää ratkaisua tarjolle. Äijälle ei nimittäin enää toukokuun lopulla maistunut edes ruoka kun koko ajan piti huudella ulos. Huutelua on edelleen, mutta ruoka sentään maistuu hyvin ja yöt nukutaan rauhassa. Lähitulevaisuudessa toivottavasti saadaan joku ratkaisu tähän ja kissat taas mukaan ulkoilemaan!

- Onko muilla jouduttu jäähylle vastaavan vuoksi? Millaisia kokemuksia muilla aiheesta?

...and the 12 points go to MEIDÄN VIISUKATSOMON TARJOILUILLE!

Meillä oli eilen viisukatsomo. Vieraat olivat hyvissä ajoin huutaneet hep! kutsulle ja valinneet oman maansa tarjoilujen suhteen. Ei oltu niin tarkkoja sen suhteen pitääkö maan olla finaalissa vai ei... vaikka muutoin vakavat iltamat kyseessä olivatkin. 

Illan kulku ja säännöt käytiin perusteellisesti läpi ennen virallista aloitusta. Ensin jaettiin äänestyslomakkeet ja kerrottiin kuin lomake toimii. Sen jälkeen jaettiin porukka kolmeen kolmen hengen tiimiin viisubingoa varten. Kerrattiin samalla myös yleisesti bingon säännöt, koska kyseinen laji ei ilmeisesti kuulunut ryhmämme harrasteisiin. Lopuksi valittiin myös teema juomapelille ja esiteltiin viisupullo. Kaikki siis seurasivat kuumeisesti koska sana "rakkaus" esiintyy biisissä, sillä silloin pullo lähti kiertoon.

Viisubingo aiheutti kuhinaa katsomossamme ja hyvin varhaisessa vaiheessa huudettiin bingoa Johannan, Antin ja Panun ryhmästä. Muut tiimit olivat vain pikkiriikkisen voittajien perässä, mutta vain ensimmäiset bingorivinsä valmiiksi saaneet palkittiin mahdollisuudella palata kotiin ilman kissankarvoja! Voittajille nimittäin jaettiin teippiharjat!

Kissat olivat tietysti mukana tunnelmassa ja olivat pukeutuneet juhlan vaatimalla tavalla. Konstalla herrasmiehen tapaan rusetti kaulassa ja Kreetalla tyylikäs huivi. Ei kuitenkaan mainita, että Kreeta onnistui hajottamaan huivinsa niin että se hapsuuntui pilalle... 

Parasta illassa varmaan kuitenkin oli tarjoilut. OiOiOi mitä herkkuja kaikki olivat mukanaan tuoneetkaan! 

Olin kehuskellut kuinka kiltisti kissat jättävät herkut pöytään kunnes... Kreetahan se siellä veteli lohileivän kylmäsavulohisiivua pöydän alla. Vain ruohosipulit oli jäänyt syömättä. Myöhemmin piti vielä hieman nuoleskella pöytää missä lohi oli varmaan käväissyt matkallaan lattialle ja samalla kun kerran kukaan ei huomannut saattoi lipsutella hieman yrtti- ja homejuustodippejä keskellä pöytää. 

Että kyllä, hyvät oli tarjoilut!

Toimituksen huomiona mainittakoon, että pidetään nuo paperipillit koristeina ja kauniina kuvina, mutta ei niistä juomiseen ole.

Niin ja kyllähän siellä jotain laulettiinkin. Esiintyjien jälkeen arvovaltainen Singsbyn raati vetäytyi viskihuoneeseen tekemät laskelmat ja tässä oli viisukatsomomme TOP 5:

1. Estonia  

2. Sweden

3. Norway & Australia

5. Spain & Georgia

Allekirjoittanut oli tästä tuloksesta kovasti mielissään kun taas ei niinkään lopullisesti todellisesti tuloksesta. Pah. Joskaan allekirjoittanut ei muutenkaan ole musiikkimaullisesti ehkä euroviisutyyppiä joten annetaan Euroopan pitää valintansa ja ensi vuonna sitten Ruotsiin... ainakin televisiovälittimien kautta.

Ja mitäs muutakaan juhlien jälkeen olisi kuin väsy? Kissat nukkuu onnellisena eilisen edustusillan jälkeen. Kreeta olikin vallan edustuskelponen, Konsta sen sijaan esitteli paikoin hieman liian voimakkaasti omaa lauluääntään kun tarkoitus oli, että annetaan esiintyjien tällä kertaa suorittaa se laulaminen...

Orifame Pantteri Peijakas - kokonaisen 1 vuotta!

Onnea rakas pikku tirppana, pikku musta, mustasurma, musta barbaari, mustikki....!

(lista on loputon)

Kreeta oli saanut jo perjantaina postia kotipesästä. Pikku emäntä oli tarmokkaasti halunnut avata kuoren joten se oli hyvässä tallessa keittiön kaapissa maanantaihin saakka.

"Ja vauhtiin!"

"Namnam, herkkujakin."

Velipoika näyttää mallia.

"Tiäks kato ku mulla on ollu jo niin monet synttärit et mä osaan nää..."

"Ärrinmurrin, et saa."

"No menikö se Konsta nyt mun herkuille!?!"

"Mmmmmm, herkuilla marinoitua onnittelukorttia..."

Kreeta kiittää onnitteluista kunhan pysähtyy joskus tänä iltana uuden lelunsa lumoista.

Konsta kävi ulkona seikkailemassa sinä välin kun Kreeta leikki. Sadekuuro pääsi yllättämään ja pihavarasto tarjosi sateensuojan. Samalla äijä pääsi tutustumaan varastoon ilman talutinta. Kun sade ja tuuli ei ottanut laantuakseen Konstalle tarjoutui vaihtoehto juosta kipittää etuportaalle omin tassuin...

(seuraa videomateriaalia vinossa muodossa tapahtuneesta - linkittäjä ei ota vastuuta onnistumisesta, kyseessä ensimmäinen yritys linkittää videota blogiin)

...no eihän se suostunut! Kissa kainaloon ja menoksi. Pihalla Konstan mielestä oli kuitenkin jo ihan hyvä sää ja herra päätti ottaa omat tassut alleen. Voi sitä vauhdin huumaa kunnes tunsi taluttajan käden valjaissa. "Njääh, en mä haluakaan, mennään vaan sisään."

Ulkoilun jälkeen on hyvä levätä!

Olin kaksikko K:n kanssa ulkoilemassa kun Antti oli huonolla menestyksellä pelaamassa säbää. Tuulisen "lenkin" jälkeen on hyvä levätä. 

Mutta missä Kreeta? Pikkumustaa ei näkynyt missään...

Kunnes Antti muisti hakeneensa pyyhettä päiväsaunaa varten.

Siellähän se pyyhekaapissa vailla huolen häivää! Ovi suljettiin uudestaan kameran haun ajaksi ja eipä sieltä kukaan kauhuissaan silti huudellut...

Sinne se jäi edelleen lepäilemään ja palvelijat ottavat päiväsaunan ennen päivällisen valmistusta. Tänään vuorossa Kreetan jo testaamaa lohta (poistetut rasvapalat maisteltu ja hyväksytty) savustettuna, Espanjalaisia uusia pottuja, parsaa sekä beurre blancia. Pitänee avata valkkaripullo ihan vaan kastiketta varten?

Nautinnollista viikonloppua muillekin!

Kolmen wapaan wappuputki!

Jihaa, wappu osui tänä vuonna niin mainiosti perjantaille, että sai mukavan kolmen päivän vapaaputken... Palvelijatkin olivat niin innoissaan, että malttoivat jopa pitkästä aikaa hieman kaverien seurassa juhlistaa wappuaattoa - sekin oli oikeen kivaa!

Ja kyllä juu, ulkoiltu on! Vaikka vappusää ei alunperin pitänyt olla mitä parhain, ollaan saatu nauttia auringosta ja poutasäästä - eiköhän ne lämpötilatkin siitä vielä nouse...

Kreeta tutustui myös elämänsä ensimmäistä kertaa vappupäivän aamuna ilmapalloihin. Ensimmäinen 5 minuuttia meni ihmetellessä josko siihen uskaltaisi koskea...

...seuraavat pari minuuttia menivät leikkiessä, kunnes...

...voi sitä ihmetyksen määrää. Vaikka pallo poksahti korvan juuressa palasi neiti ihmettelemään ja etsimään mihin se pallo katosi. Onneksi palvelijat jaksoivat puhaltaa lisää palloja!

Konsta sai turkin sähköistyshierronnan. Kreetan mielestä se oli ehkä liian jännää.

Käytiin vappumarssillakin koko sakki!

Aurinkokin yllätti satunnaisesti.

Kreeta nautiskeli vihreästä ruohosta niin, että välillä piti oksentaakin... ja taas matka jatkui!

Ilta viileni vappupäivänä kuitenkin siihen malliin, että paras paikka palatessa löytyi palvelijoiden sylistä.

Vappupäivänä avattiin myös grillikausi, jo oli aikakin! Lauantaina palvelijat kävivät kaupungissa nauttimassa laaturuokaa gastropubissa ja sunnuntai on rentouduttu täysin kotimaisemissa. Uunissa valmistuu siideritölkkikana... saa nähdä joudutaanko vielä lähteä silti tänäänkin kaupunkiin ;)

Kuinkas muiden vappuviikonloppu on sujunut?