keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Keskikesän juhlaa!

Ja jos juhannus tosiaan olisi ollut keskikesä, olisi kesä auttamattomasti ohi. Nyt kuitenkin JO heinäkuussa kesä näyttää pieniä merkkejä Suomeenkin löytämisestä... Silti, hetkeksi juhannukseen. 


Torstaina suunnattiin perinteisesti kohti "mummolaa" ja ilta alkoi raparperivarkaista. Sijaintia en paljasta! Raparpereista keittyi herkullinen timjami-raparperisiirappi, joka tarjoiluvaiheessa muistutti jo enemmän hilloketta- toimii silti!


Tämän vuoden pullonpiilotusalue sai uudistetun kartan, kun aluetta laajennettiin haastavammaksi.


"Minäkin olin mukana! Ja mullakin on profiili, katsokaa vaikka!"


Koivuja haettiin klassiseksi muodostunein menetelmin.


Allekirjoittanut keskittyi tilanteen kuvaamiseen ja myöskin klassiseksi muodostuneen lonkeron nauttimiseen.



Alla osa joukosta, muutamat olivat jo tässä vaiheessa piiloutuneet.


Perinteisiä kesälajejakin vaalittiin. Juhannuslauantaina auringonkin ilmestyessä juhlijoita hellimään oli jopa hieman hikistä puuhaa! Sen verran vakavaa touhua on hevosenkengänheitto.


Tämän tapin kylkeen laskeutumisen osalta ehdotettiin lisätuomareiden paikalle kutsumista, mutta pitkällisen arvion jälkeen todettiin ettei tuosta mitään erityispisteitä ole jaossa.

*prkl*



Kaiken muun klassisen ja perinteisen lisäksi myös perinteistä juhannusmaisemaa oli tarjolla, järvi ja koivuja.



Kissat nautiskelivat lähinnä auringon tarjoamista säteistä vaihtelemalla huonetta auringonsuunnan mukaan. Parhaiten säteet lämmittivät kuitenkin olohuoneessa.





Jossain vaiheessa musta kissa alkaa sulaa olohuoneen mattoon. Siinä tapauksessa poista kissa väliaikaisesti kunnes se on taas valmis palaamaan lämpöön.



Konstaa aurinko otti silmiin, sen verran oli outo ilmestys tuo valopallo.


Itsetehty timjamiraparperihilloke päätyi lauantaina alkupaloihin eli grillattuihin vadelmaisiin briejuustoleipiin. 


Kissojen lisäksi mukana menossa oli muitakin eläimiä. Ja PALJON. Tässä niistä vain parin minuutin aikana mukaan liimautuneet kaverit.


Pieni sadekaan ei haitannut kun lainaksi sai Kälviän mummolan perintösaappaat. Aitoa Nokiaa.



Todistettavasti talvi ei enää ollut juhannuksena niin pahasti päällänsä... Edes jonkinmoisia kukkia oli kasvanut ja "järvikään" ei ollut jäässä. Korostettakoon kuitenkin, että vesi oli jäistä.


Ja kyllä niitä koivuja koristeiksikin saatiin.



Jäpäkin innostui leikkimään juhannusmenojen kunniaksi!



Hassu.



Naapurissa käytiin moikkaamassa myös tämännäköisiä veijareita - bäääääääh!






3tonnin rajoitukseen oli hyvä päättää juhannus, ei sovi liikaa herkutella!

Juhannuksen jälkeen arki iski vasten kasvoja ja tekee sitä vielä muutaman viikon verran kunnes loma koittaa. Viime viikonloppuna palvelijatar oli juhlimassa rakkauden täyteisiä häitä Espoossa joten toisaalta, onkohan se elämä kuitenkin pelkkää juhlaa?

4 kommenttia:

  1. Kyllä kesä kuitenkin on aika mukavaa aikaa (niin, tänä kesänä täällä asiasta ei ole oltu ihan varmoja, nimim. Kerran tänä kesänä sortseissa...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näin on ja nyt olen kyllä kateellinen, ei ole ollut asiaa shortseihin pukeutua vielä kertaakaan! Ehkä pian ehkä pian...

      Poista
  2. Ihanat kuvat :) Itsellä loman loppu häämöttää, eikä kovin montaa kunnolla lämmintä päivää ehtinyt olla. Toivottavasti helteet ilmaantuu sun lomaa lämmittämään :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannukseen korostuu mulle kaikki tärkeä: Suomen kesä (toivon mukaan lämmin tai edes kaunis), hyvä ruoka, rentoutuminen ja seura. Niitä yritän sitten saada kuviin mukaan :) ja toki ne kissat <3

      Poista