Jos edes tämän tunteen saavuttaisi

Olisiko hyvä se, riittäisikö hetkeksi?

Huolen hukkaaja

Mitä sellainen puhe nyt ois

ettei huoliaan hukata vois!

Jollei viinisi lohtua suo

jokin toinen tie vie lohdun luo.

Minä ainakin tanssimaan käyn;

näin äsken sen suloisen näyn:

siinä tyttöni minua syleili jo,

sanoi: ”tehdäänpä yhdessä

parempi elämä.

Hyvästellään ahdinko!”

Minä en suostu uskomaan niin,

että hyvyys jo pois häädettiin,

kun sen merkkejä yhä vain nään

ja kauneuttaan katsomaan jään.

Sanoit: ”aika on masentavaa

ja vain alaspäin matkustaa maa.”

Vaan kun edes se tänään mua lannista ei

mietin: mihin jäi huoleni,

pimeät puoleni?

Hiisi kai hittoon ne vei.

Ehkä minut on luotukin vaan

elon huolia hukkailemaan?

Surun suurimman jo kadotin,

enkä löydä sen luo takaisin.

Siispä laulan ja tanssimaan käyn.

Näin äsken sen kauneimman näyn:

Siinä toisetkin huoliaan hukkailivat.

Eivät uusia löytäneet,

ja vanhat – minkäs teet –

nekin vain katosivat!

Siis jos nyt kuljet mun laillani

huolia vailla, niin

ehkä myös ne hukkasin?

-Jarkko Martikainen

(http://www.jarkkomartikainen.fi/)