Edelleenkin siis lomalla. Kivaa.
Kaustiselta suunnattiin "toiseen mummolaan" eli Koliman rannalle karanneiden sukulaisten luo (Antin perheen tarkemmin sanottuna). Säät eivät suosineet taas vaihteeksi... Oli epävakaista, tuulista, sateista ja juuri kun olimme ajatelleet palata kotopuoleen ilmeistyi helteet. Täytyi siis vielä jäädä hetkeksi.
Konstan kanssa käytiin valjaslenkeillä epävakaisella säällä. Vasta helteiden iskiessä, kun me muutkin oltiin ulkosalla enemmän, iskettiin ulkoilutanko terassin eteen jotta Konstakin pääsee mukaan. Kerrankin Elli yritti olla reilu ja toi Konstalle saaliinsa terassin kupeeseen. Ei kelvannut. Konsta haistoi ja kääntyi pois.
Eikä sisällä olemisessakaan mitään pahaa ole... Siellähän saattaa tarvita vaikka sammakon saalistajaa! Kyllä. Eräänäkin iltana sisään oli livahtanut sammakko. Ällöttävä rupinen pikkuinen samppi! Siellä sitä mentiin mökissä kaoottisesti kiljuen järjestyksessä sammakko - Konsta - kiljuva Marika - anoppi (joka sitten viimein raudanlujin konstein sai sammokon ulos kumihanskoillaan). Loppu hyvin kaikki hyvin, sammakko ei saanut sydäriä vaikka joutuikin Konstan tassujen uhriksi puhumattakaan palvelijan kiljunnasta.
Elli ulkoili ihan oman makunsa mukaan. Mökki taitaa olla neljäs paikka jossa Elli osaa kulkea ihan omin lupinensa. Joskus oli kuitenkin niinkin, että Konstan kanssa valjasteltiin ja Elli katseli sisältä!
Pahimmilla sateilla kissat veivät kuitenkin olkkarissa yhden jos ei toisenkin ihmisen paikan vetämällä lonkkaa ihan kiitettävästi.
 |
| "Tuletkos pois siitä saaliin edestä sen kameras kanssa!!!" |
Ja se Elli... Juu, reippaana kuten aina kun saa ulkoilla oman makunsa mukaan.
Mökki on mukavasti niemen kärjessä omassa rauhassaan. Rajaa reunustaa korkea aita, joka tosin ei kissaa paljon pitele, sillä se on rakennettu berniin paimenkoiran kokoista kaveria varten, mutta eipä Ellillä ollut tarvetta aidan toisella puolelle kulkea (etenkin kun jonain päivinä siellä asusteli terrierinaapurit).
Elli kun ei näytä vettäkään pelkäävän, oli auringossa kiva köllötellä ketarat ojossa veden liplatellessa korvan juuressa.
Olihan siellä mukavaa ja rentouttavaa. Uudestaan taas... tässä joskus. Nyt lomaillaan kotosalla!
 |
| "Kattokaas ny, ei pelota ei!" |
On Tuo Konsta Niin Elegantti Pelimanni Että! Ja NIRSO ku Ellin upeat tarjoilut ei maistu :D
VastaaPoistaKyllä Elli on viksu ja rohkea emäntä. Kelepaa sitä Koliman rannalta terkkuja lähetellä meille maakravuille.
Ihanaa ja toinen siellä kellii kalliolla :)
VastaaPoistaElli on kyllä mainio tapaus ja ilmeisen luotettava ulkoilija. Mukavaahan se on rauhassa katsella ja kierrellä, kölliä rannalla... :) Kissan paratiisi!
VastaaPoistaKonsta on komia, on. Osaisiko Konsta pysytellä sallituilla alueilla?
Elli on kyllä mainio tapaus, hyvin luotettava ulkoillessaan, ei pidä isoa reviiriä kotonakaan. Heheh, Konsta sen sijaan on kovin päätön tapaus mitä tulee ulkoiluun. Joko karkaa häntä suorana ihan mihin sattuu tai pelkää ja huutaa kauhuissaan. Kevyt valjastelu sopii äijälle hyvin, kun palvelija on siinä vieressä tukena.
VastaaPoistaVielä saadaan tämä viikko lomailla ja sitten koittaa arki... Ehkä se tekee kissoille ainakin hyvää, kun me ollaan poissa niiden luota väsyttämästä edes osa päivästä :D
Konstan mielestä ranta oli kauhistus. Uskalsi sinne lähinnä miehen kainalossa ilta hämärällä veden ollessa tyyni. Elliä ei haittaa, ymmärtää fiksumpana, että eihän sinne nyt tarvi itseään mennä kastelemaan! Hahah, niin orienttia tuo huomion varmasti kiinnittäminen itseensä, ei mitään käsitystä siitä kuinka kissamaisen hiljaa voisi hiipiä paikalle... :D
VastaaPoista