lauantai 1. elokuuta 2015

...Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo...

Terkkuja lomalta! Puolessa välissä mennään. 
"...kutsuu mua Kiveskoski..."

Loma alkoi automatkailulla Kaustisen kautta Kuusamoon. Mukavan leveästi takapenkillä matkustivat kissat ja häkin molemmin puolin hieman ahtaammin "mummu" ja palvelijatar.


Onneksi matka sujui mukavasti ja kissat sopeutuivat vuokrattuun mökkiin mainiosti. Miesten kalastellessa hieman huonolla menestyksellä naiset kävivät ihastelemassa lähiseudun maisemia, joihin kuului mm. Kiveskoski (*tirsk) ja sen jokiseutua.





Yksi komeimpia nähtävyyksistä oli kuitenkin paikallinen Sale, jonka pihassa päätä huumasi pysähtyneisyyden hiljainen tunnelma.


Mökillä saunottiin ja laitettiin evästä. Piti Salesta ihan hiiletkin hakea, että sai tutustua pitkästä aikaa pallogrillillä grillaamisen saloihin. Vähän matkan päässä oli järvi, jonka rannassa vielä käytössämme kotasauna ja soutuvene. Vesi oli ihanan jäätävää (huomaa sarkasmi). 

Kissatkin kävivät parina iltana saunan lämmitystouhuissa. Konsta innostui rannassa saalistamisestakin! Saaliikseen vesisateesta taisi napata heinäsirkan. Sen jälkeen oli miehekästä kiivetä lämpenevän kotasaunan lauteille "faarin" viereen jutustelemaan saalista. Konstaa ei ole aikoihin nähty niin onnellisena kuin muiden äijien kanssa saunanlämmitysreissulla! Sieltä piti vielä kipitellä mökille vesisateessa mutta ei haitannut pätkääkään, jätkä jolkutteli hienosti koko matkan itse. 

Kreeta taisi nähdä elämänsä ensimmäistä kertaa järven niin läheltä kuin saunanlämmitysreissullaan näki. Moinen maisema mykisti pikkupipanan täysin!


Konsta valitsee vaellusreittiä...




Kissoille riitti maisemaa isoista ikkunoista. Hyttysiä sai saalistella ikkunan molemmin puolin. Kreeta hoiti sisälle eksyneet pois päiviltään. Ei tiedä vaikka jonain päivänä olisivat poronkin ikkunasta nähneet... sen verran lähellä pihaa niitä välillä pyöri.





Kissat antoivat palvelijattarenkin hetken rentoutua...


Matkan reippain osio oli pieni karhunkierros. Vaikka 12km matkalla tuli paljon koiria ja lapsosia vastaan, jäivät kissat lepäilemään mökille siksi aikaa. Muiden kantaessa eväät olisi ehkä pari orienttia mennytkin palvelijattarella repussa... jos ei kuitenkaan!









Kyllä riitti kaikenmoista komeaa näkymää ja pari "kotiporoakin" eväspaikalla.







Viimeisenä päivänä ajeltiin vielä Rukalle.


Ja kyllä. Lapsena viimeksi on tullut hurjasteltua kelkkamäki alas valvovan aikuisen seurassa. Tällä kertaa ihan yksin ja olisi pitänyt melkeen mennä uudestaan samantien, sen verran jäi hampaankoloon turhasta jarruttelusta!



Mekin ulkoiltiin!




Kissojen mielestä kuitenkin paras paikka oli parvi, josta sai seurata olkkarin ja keittiön menoa. Palvelijatar heräsi aamuisin tunteeseen, että joku tuijottaa syyttävästi. Ja niinhän siinä kaiteen päällä istui kaksikko syyttävästi tuijottaen pyytäen "ruokaa".


Kuusamossa vierähti 5 päivää, jonka jälkeen matka jatkui Kaustisen kautta Pihtiputaalle Kolimajärvelle. Siitä lisää myöhemmin!

Vi hörs!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Jännän äärellä - Kreeta ja suuren suuri maailma, osa 672

Tänä viikonloppuna oli pitkästä aikaa (sitten toukokuun) ensimmäinen viikonloppu vapaana vailla ohjelmaa. Sääkin oli tämän kesän mittakaavassa suhteellisen hyvä, etenkin lauantaina ja sunnuntai-iltana. Sehän tarkoitti ulkoilua myös kissoille!



"Mä oon niin söpö kun mä näin kovasti keskityn!"


Perjantaina Antin grillaillessa ulkona, kissat olivat taluttimissaan auttamassa ravinnon saannissa. Kreeta nimittäin taisi napata elämänsä ensimmäisen hiiren! Tilanne sattui grillin takana aidan toisella puolella joten selkeää kuvaa tilanteesta emme saaneet. Piipitystä oli kuulunut ja valvovan silmän saapuessa paikalle, vaelteli hiiri kivikkoisessa rinteessä karkuun. Se katosikin Kreetan taluttimen ulottamattomiin jättäen jäljelle pienen kissan ihmetyksestä sekavana. Ja mitäpä teki Konsta... Katseli ja touhusi omiaan vaikka herran talutin olisi ulottunut Kreetaa pidemmälle. Siinä sen taas näkee kuinka tytöillä tuo saalistus tulee luonnostaan...

Reipas pipana!


Lauantaina aamulenkkien jälkeen kissat jäivät päiväunille kotiin ja palvelijat suuntasivat kaupunkilomalle keskustaan. Aurinkoa, shoppailua, hyvää ruokaa, juomaa ja paljon ihania tuttuja osui kohdalle! Mukavan rentouttavaa kaikin puolin! Instagram (days_of_a_crazy_catlady) tarjoaa kuvina lisää kuulumisia lauantain osalta.


Sunnuntai-ilta yllätti upealla auringonpaisteella ja ehkäpä ensimmäisen kerran tänä kesänän grillatut eväät maltettiin syödä ulkosalla. Vielä sauna päälle ja vihta saunaveteen, eiköhän siinä ole aika täydellisen viikonlopun täydellinen päätös?


ps. enää viikko lomaan!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Facebookista napattua!

Että näin meillä tänään...


Aamuinen hiukset kivasti ylös ponnarilla tyyppinen ratkaisu muuttuikin suihkussa käymiseksi ja eikun kihartamaan. Sillä saatiin Pipanan Parturi-Kampaamon taidonnäyteet näin hienosti kadotettua. Kuvasta siis hieman käsitystä siihen millaisista hiuksista on kyse. Sivut on ihan lyhyet, mutta päälle olen saanut kasvatettua jo noinkin hurjan mittaista pehkoa. Kreeta oli ilmeisesti tästä lookista eri mieltä ja haluaa kokonaan lyhyet takaisin!


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Valkoiseksi maalattu kuva-arvoitus!

Mitähän tässä olisi tulossa? 



Sunnuntaina palattiin ystävien häitä juhlimasta ja kauniin sään kunniaksi vähän maalailtiin. Kysymys kuuluukin, että mitä materiaaleja puuttuu kuvasta ja mitähän tästä olisi tulollaan?

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Keskikesän juhlaa!

Ja jos juhannus tosiaan olisi ollut keskikesä, olisi kesä auttamattomasti ohi. Nyt kuitenkin JO heinäkuussa kesä näyttää pieniä merkkejä Suomeenkin löytämisestä... Silti, hetkeksi juhannukseen. 


Torstaina suunnattiin perinteisesti kohti "mummolaa" ja ilta alkoi raparperivarkaista. Sijaintia en paljasta! Raparpereista keittyi herkullinen timjami-raparperisiirappi, joka tarjoiluvaiheessa muistutti jo enemmän hilloketta- toimii silti!


Tämän vuoden pullonpiilotusalue sai uudistetun kartan, kun aluetta laajennettiin haastavammaksi.


"Minäkin olin mukana! Ja mullakin on profiili, katsokaa vaikka!"


Koivuja haettiin klassiseksi muodostunein menetelmin.


Allekirjoittanut keskittyi tilanteen kuvaamiseen ja myöskin klassiseksi muodostuneen lonkeron nauttimiseen.



Alla osa joukosta, muutamat olivat jo tässä vaiheessa piiloutuneet.


Perinteisiä kesälajejakin vaalittiin. Juhannuslauantaina auringonkin ilmestyessä juhlijoita hellimään oli jopa hieman hikistä puuhaa! Sen verran vakavaa touhua on hevosenkengänheitto.


Tämän tapin kylkeen laskeutumisen osalta ehdotettiin lisätuomareiden paikalle kutsumista, mutta pitkällisen arvion jälkeen todettiin ettei tuosta mitään erityispisteitä ole jaossa.

*prkl*



Kaiken muun klassisen ja perinteisen lisäksi myös perinteistä juhannusmaisemaa oli tarjolla, järvi ja koivuja.



Kissat nautiskelivat lähinnä auringon tarjoamista säteistä vaihtelemalla huonetta auringonsuunnan mukaan. Parhaiten säteet lämmittivät kuitenkin olohuoneessa.





Jossain vaiheessa musta kissa alkaa sulaa olohuoneen mattoon. Siinä tapauksessa poista kissa väliaikaisesti kunnes se on taas valmis palaamaan lämpöön.



Konstaa aurinko otti silmiin, sen verran oli outo ilmestys tuo valopallo.


Itsetehty timjamiraparperihilloke päätyi lauantaina alkupaloihin eli grillattuihin vadelmaisiin briejuustoleipiin. 


Kissojen lisäksi mukana menossa oli muitakin eläimiä. Ja PALJON. Tässä niistä vain parin minuutin aikana mukaan liimautuneet kaverit.


Pieni sadekaan ei haitannut kun lainaksi sai Kälviän mummolan perintösaappaat. Aitoa Nokiaa.



Todistettavasti talvi ei enää ollut juhannuksena niin pahasti päällänsä... Edes jonkinmoisia kukkia oli kasvanut ja "järvikään" ei ollut jäässä. Korostettakoon kuitenkin, että vesi oli jäistä.


Ja kyllä niitä koivuja koristeiksikin saatiin.



Jäpäkin innostui leikkimään juhannusmenojen kunniaksi!



Hassu.



Naapurissa käytiin moikkaamassa myös tämännäköisiä veijareita - bäääääääh!






3tonnin rajoitukseen oli hyvä päättää juhannus, ei sovi liikaa herkutella!

Juhannuksen jälkeen arki iski vasten kasvoja ja tekee sitä vielä muutaman viikon verran kunnes loma koittaa. Viime viikonloppuna palvelijatar oli juhlimassa rakkauden täyteisiä häitä Espoossa joten toisaalta, onkohan se elämä kuitenkin pelkkää juhlaa?