Viime vuosi alkoi näiden tassujen seurassa. Tänä vuonna on toisin, Elli on nyt ollut poissa kolme kuukautta.
Olivatpa nuo söpöt ja pehmoiset. Pienet ja pyöreät. Sanoiko jo pehmoiset... pyöreät...
Nyt on parit sinisiä ja mustia sukkia näillä varvaseläimillä. Tai siis onko se sitten niinkus kaks paria molempia? Voiko tosissaan olla tassutkin niin erilaiset kotikissaan verrattuna? Hassuja muistoja.
Samassa paikassa nekin juuri lämmittelivät missä nämä kuvat on otettu. Kovaa näillä tassuilla pääsee. Ympäri taloa kaasuttelun vastapainona kiipeävät syliin. Mieluusti samaan syliin kerralla, jotta palvelijaa hiostaa maksimaalinen määrä, sillä liikkuahan ei voi. Kun viimein nousevat sylistä, tuoksahtaa ihana hassu kissantassuhiki.
Palvelijoiden loppiaisaktiviteettina oli pakkasen sulatus. Täytynee mennä pakahtumaan ylpeydestä tuonne sohvalle komeamman puoliskon viereen. Saanemme palkinnoksi kissoja syliin hikoilemaan.
Samaa oli meillä ohjelmistossa loppiaisena - aika kylmää oli, -28,5 ajoittain. Mutta onpahan pakastin sulatettu.
VastaaPoistaKissatassuhiki on ihan hyvä tuoksu. Mieto ja kotoinen 😻
Hui! Meillä harvoin menee edes yli 20 pakkasasteen. Länsirannikon etuja, toisin kuin se kylmä navakka tuuli...
PoistaPari viikonlopusta väsynyttä kissaa jäi saunan lattialämmitetylle laatalle hikoiluttamaan aamulla itseään :)