Arjen rutiineja..

Sieltähän se tuli kuin isku vasten kasvoja... arki.

Viime viikko meni totutellessa työn tekoon ja nyt alkaa paluu tuntua todellisuudelta (kunnes seuraava loma koittaa - ei hihkuta siitä vielä mitään).

Kotona alkaa myös kissoille rutiinit palautua mieleen. Aamuisin aamupalan jälkeen vessassa odottaa yksi kappaletta kotikissoja hanan vieressä. Ellille vettä.

Konsta sen sijaan ilmestyy vessaan norkoilemaan emännän kaunistautuessa. Yleensä siinä meikkauksen jälkeen kun hiukset odottavat laittamistaan pitää istua Konstan kanssa hetkeksi. Konsta tulee syliin ja painaa päänsä rintaa vasten samalla tassun käsivarrelle ojentaen. "Mama, ethän lähde vielä?" Kunnes kyllästyy ja lähtee sulattelemaan aamupalaansa kiipeilytelineen pussukkaan.  Tarkoittanee siis, että emäntä saa jatkaa hiustenlaittoa ja syödä aamupuuronsa, samalla Ellille tarjotaan toistamiseen aamuraksuja - siitä ne katoavat melkein kokonaan, vain iltapäiväksi jää muutama lautasella odottamaan.

Töiden jälkeen ollaankin käyty usein koko porukalla tyhjentämässä vadelmapensaita. Konsta taluttimessa mukana ja Elli muutaman metrin päässä tarkkailemassa laumaansa. Vadelmat päätyvät mihinkäs muuallekaan kuin sinne emännän aamupuuroon. 

Vadelmien lisäksi pihapiiristä alkaa löytyä jo runsaasti omenaa. Tänään tuulee aikalailla ja tuuli oli pudotellut muutamia omenoita maahan. Antin ja Konstan kanssa kerättiin puusta vielä lisää ja saatiin mukava kasa omenaa mehulinkoon joutumista odottelemaan... tulee aika omavarainen olo, kun syö kaurapuuroa oman pihan vadelmilla ja lasissa on itse tehtyä omenamehua.

Huomatkaa hirmuisen ihanat servetit, joskus kissanäyttelyistä mukaan tarttuneet.

Eikä se elämä pelkkää arkea ja rutiineja ole ollut... Viikonloppuna tehtiin loppukuuta ajatellen rapuillallisen koeajo ihan kaksistaan. Hyvää ja hauskaa!

Oikeastaan aika mukavaa aikaa tämä elokuu. Kuinkas muut ovat sitä tähän saakka viettäneet?

Meillä on paljon kivaa vielä luvassa! Ehkä sitä arjesta irtautumistakin...