Kaikenmoista uutta sitä on tapahtunut viimeisen viikon aikana... ensinnäkin, näin huonolaatuisia kuvia ei saisi missään nimessä ladata tänne, mutta teenpä nyt senkin!
Sunnuntaina alkoi mielestämme Konstan vasen korva näyttää hieman hassulta. Se oli jonkun verran oikeaa korvaa lämpöisempi ja roikkui hieman kärjestä, mutta muuten ei menossa huomannut mitään poikkeavaa.
Siinäpä se sunnuntain kummatuksen aihe sen lisäksi, että palvelijan silmäluomi sai taas jonkinmoisen kohtauksen ja turposi. Turvotus laski pikku hiljaa maanantain aikana ja päätimme laittaa kissan terveydenhoidon ihmisten edelle, vaikka kissankin korvan lämpöisyys katosi sunnuntai-iltaan mennessä.
Orifame kotipesän ja suvun kanssa pähkäiltiin vaivaa ja varattiin aika torstaille klinikalta. Hoitajallekaan vaiva ei kuulostanut tutulta. Jätkä oli muuten ihan reipas oma itsensä joten ei siinä mielessä hätää!
Torstaiaamuna vedettiin neule päälle ja hypättiin yhdessä kylmästä hytisten autoon. Matka suuntasi palvelijan toimistolle, krakaa ei valitettavasti toimistopäivän rientoihin löytynyt, mutta onneksi meillä ei ollut palavereja. Siinä sitä konttoria hieman ihmeteltiin ennen kuin alettiin töihin...
...tai siis olihan meillä siinä kahvitaukokin.
Konstan asetuttua taloksi työnteko sujui mallikkaasti ilman ulkopuolisia hidasteita, sillä ovi piti tietysti pitää kiinni. Suosittelen kaikille! Kissalla on rauhoittava vaikutus ja työnteko sujui mainiosti!
Koitti kuitenkin se hetki, että piti lähteä eläinlääkärille näyttämään korvaa. Diagnoosi oli sama kuin aiemmin keskusteluissa muiden kanssa todettu; ei viittaa mihinkään vaaralliseen. Veri kiersi korvassa ihan normaalisti (haha, siinä teille, jotka luulitte, että olemme palelluttaneet kisumme korvan ulkosalla - kävihän se jopa kerran pakkasessa 5 sekunnin ajan!), se ei tuntunut erilaiselta toiseen verrattuna eikä siellä näkynyt mitään outoa, korvakäytäväkin oli erittäin siisti. Luppakorvamme jää siis kysymysmerkiksi. Niin kauan kuin kyse on vain ulkoisesta haitasta, ei haittaa meitä, menee sitten ohi tai ei!
Jotain kuitenkin keksittiin työn alle... Ensi viikolle hammaskiven poisto. Ikenissä oli hieman tulehdusta kuten on ollut jo pennusta saakka ja takahampaissa oli kiveä joten otetaan tämä nyt työn alle ettei hammashoito ole pelkästään meidän perheen naisten etuoikeus. Elliä ja allekirjoittanutta hoidettiin tuolta osin viimeksi joulukuussa ja ensi viikolla olisi taas allekirjoittaneen vuoro, sen kunniaksi Konstallekin varattiin hoito samalle päivälle - eri paikkaan kuitenkin mennään.
Loppuun vielä kaikkien kiusaksi viikon korvamato:
Terveisiä etenkin iskälle ja Tanelille! BuahahahahBUAHAHAHHAH....
Onpas veikeän näköinen korva.. Jännä, olispa tosiaan mielenkiintoista tietää miksi se tuolla tavalla yhtäkkiä.
VastaaPoistaEi noin kaunista kissaa pilaa mitkään tuollaiset pikkujutut, Konsta on komea ja sillä siisti! :)
Onpas jännä korva - tuollaisesta en ole ennen kuullutkaan. Mutta jos kaikki on ok, niin sehän on vain persoonallista ja ainutlaatuista.
VastaaPoistaTuo on kyllä korvamato. Huomasin, että osaan sanat yhä ulkoa, voih... ;)
Onneksi radio Rockin kuuntelulla tuo korvamato pysyy poissa ;) Nyt kun vielä saataisiin luppakorvan ruokailutottumukset aisoihin. Jätkällä on ihan selkeä linja satunnaiseen nirsoiluun ja nyt sekin on tässä päällänsä, kun menin vaihtamaan kuivaruoan suoraan lennosta. Märkäähän kaveri ei ole koskaan kovin hyvin syönyt... Samalla välähti ajatus mieleen, voisiko korva johtua uudesta ruoasta ja jostain erilaisesta ravintoaineesta tai sen puutteesta?
VastaaPoista