Northern Lights - lähes keskikesällä!

Kyllä vain, Northern Lights kesäkuisessa Kokkolassa!

Lauantai 9.6.2012

Kysessä siis FINTICAt:n ensimmäinen näin pohjoinen näyttely ja eiköhän me oltu mukana. Orifame kotipesän Senja sai sai meidät innostumaan meille uudenlaisesta näyttelykokemuksesta. Mukaan lähdimme luottavaisin mielin, sillä tukijoukot olisi vahvat. Senjan lisäksi mukana olisi FINTICAt konkari Heidi Strömberg ja Orifame Aurinkokuningas. Pakkohan meidän oli päästä ottamaan oppia!

Senjalla mukana oli jokin aika sitten kotipesästä muuttanut ÄLLÄT pentueen Orifame Leikillään. Pikkunen Kiippu tyttö, kaunis kuin mikä... Kiipun lisäksi tuplasturdin eli paritalon toisessa päässä asusteli ja näyttelypöydällä hurmasi Uuden-Seelannin tuontikomeus Moko, jonka moni innokas pääsi Kokkolassa ensimmäistä kertaa tapaamaan (allekirjoittanut yhtenä niistä). Kiipun kanssa ollaankin jo tavattu helmikuisella Jyväskylän näyttelyreissulla, neiti oli vain saanut huomattavasti siitä tapaamisesta mittoja lisää! 

Hmmmm. Tuomaria huvittaa kun meidän jätkällä on askaa....Toisella kertaa samaisella pöydällä Konsta kuitenkin ilmeisesti hurmasi jo muillakin kuin kovaäänisillä puhetaidoillaan, kun sai häkkiin mentäessä tuomarilta pusun!

Wau mikä kissa, mikä koko ja mitkä kuviot. Orifame AurinkoKuningas. Jos herran menestystä ihan vähän valoitetaan niin kissahan on mm. viime vuoden TICA tuloksissa pohjoiseuroopan kolmanneksi paras itämainen lyhytkarva kastraatti. Tuttavien kesken Amadei kuiskaili tuomareille hiljaa ja kauniisti.... miauu.

"Hmph, en nyt enää niin tästä venyttelystä välittäisi...

"...mut nää on mun huudit näissä mä viihdyn!"

Joo-o. Viihtyhään tuo, kun vaan saa paikoin näyttää reviirinpuolustustaitonsa kevyesti föönaamalla. Kuuluu Vääää ja Kääää kun Konsta kitalaki punaisena loistaen sturdin suulta huutelee. Kauemmas ei nyt uskalla huudella... ei edes vieraisiin pöytiin.

Hieno on. Ja hieno on profiilikin.

Hönöillen taas näyttelyn päätökseen. Konstan komeillessa vielä viimeiseen otteeseen tuomaripöydällä, oli kimpsut ja kampsut kerätty ja jätkä pääsi lepäilemään. Majapaikassa Elli odottelikin ja pesi äkkiä pois Konstasta näyttelypäivän oudut hajut ja maut.

Hienosta näyttelykokemuksesta sopii kiittää Senjaa ja Heidi sekä tietysti Nalitnan Heidi Anttilaa, joka oli tehnyt suuren työn näyttelyn toteuttamiseksi. Illalla kissojen palvelijat palkitsivat itsensä jumalaisella ruoalla, intialaisen ravintolan Mango Chicken oli suoraan sanoen... niin uskomattoman hyvää ettei sitä voinut sanoin kuvailla! Jälkiruoaksi vielä lisää mangoa pirtelön muodossa ja maisemien katselua kauniissa vanhassa kaupungissa.

Sunnuntaina näyttelykissa lepäsi ja vuorossa oli Ellin päivä. Ellin toiveohjelmassa oli ulkoilua joten tämä toteutettiin pikku avustajien toimesta. 

Paikoin kantoapukin oli tarpeen!

Välillä piti vaania ohi meneviä lenkkeilijöitä. 

Majapaikkan suuntaan sitten palattiinkin juoksujalkaa!

Kesäviikonloppuja on selkeästi liian vähän. Näyttelyviikonlopun aikana olisi saanut festata preerialla, kun Vaasassa järjestettiin oma pieni festari. Ehkä ensi vuonna siellä mukana... Tulevana viikonloppuna kissat saavat yön seudun lomaa palvelijoistaan, kun ihmisväki humppaa ja rokkaa Törnävällä. Tarkoitus olisi siis nähdä Provinssirockissa tärkeimpänä Eläkeläiset ja Nightwish. Sitten onkin jo juhannus... NOHUHHUH. Ja töitäkin pitäisi tässä välissä tehdä. JaksaaJaksaa, onhan kesä!

Mukavia kesäpäiviä kaikille!