tiistai 28. tammikuuta 2014

No mitäs minä sitten?



Niin että mitäs minulle kuuluu? 


Sisärallin vetäjänä viime aikoina tunnettu Elli on myös alkanut jekkuilemaan palveluväelle. Istuu ulko-oven edessä ja pyytää päästä ulos, mutta oven avautuessa kirmaisee pois lämpöisiin sisätiloihin. "Ovi kiinni, täällä vetää!" taitaa vielä huutaa pois juostessaan...


Passikuva?


Mutta oli meillä asiaakin. Joulukuussa Ellin hampaiden hoidon jälkeen päätettiin testata vielä madotus avuksi pahoinvointivaivoihin. Tammikuussa otetaan eka erä ja kyllähän sillä oli vaikutuksensa! Vaikka syksyllä oli molemmat madotettu, oli saalistuskautta vielä niin pitkästi sen jälkeen, että syyslöydökset olivat tehneet tehtävänsä. Sohvalle oksennettu kaunis suolinkainen vahvisti lopullisesti epäilyt.

Nyt on matohäätö vol.2 juuri päättynyt. Nyt vielä parin viikon tauko ja sitten viimeinen rykäisy. Eiköhän pysy madot hetken loitolla! Etenkin, kun nyt ei olla viime aikoina pahemmin saalisteltu. Keväällä sitten taas madotetaan seuraavaksi. Kiitokset Senjalle neuvoista triplalääkityksen suhteen, viime viikolla vielä eläinlääkärissäkin juteltiin aiheesta ja vahvistettiin menetelmän olevan nappivalinta tähän väliin.

Niin joo ja se matolääkitys... että kuinkas se taas annettiinkaan? Laitetaan lääke kahteen palaan ja hieroskellaan paloja kämmennellä kuivaraksujen kanssa. Tarjotaan namut kämmeneltä ja siinä se sitten olikin!


Ja tämä pyllerö tässä... Se lähtee huomenissa allekirjoittaneen tavoin hammashoitoon!

Toivottakaa meille onnea matkaan... luultavasti palvelijalle enemmän, vuorossa juurihoidetun hampaan avaaminen, auts. Konstalla sen sijaan vain hammaskiven poistoa, simple as that. Kovimmille jätkällä varmaan ottaa aamuruoan väliin jättäminen...


2 kommenttia:

  1. Hitsi, mikä Elli! Unelma matolääkkeensyöjä :) Ei noita varmaan monta ole!

    Kyllä on taas niin pakastuva ilma, että Elli on fiksukin. Vähän voi palveluskuntaa juoksuttaa, niin asiat pysyvät järjestyksessä. Voisipa itsekin tehdä niin, että ovella päättäisi: enpä lähdekään.

    Tsemppiä hampilääkäriin. Molemmille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooh, se ensimmäinen pala menee yleensä huomaamatta ja toisen kanssa pitää jatkaa ja jatkaa raksun syöntiä... tai sitten sekin on vaan taas Ellin omia huijauksia meitä kohtaan :D

      Olis voinut kyllä itse kans aamulla päättää että en lähde. Konsta oli ihan rikki kun ei saanut aamuruokaa, teki kaikki temput ja osoitti rakkauttaan. Sinne olis ollut kiva jäädä sen kanssa köllimään ja unohtaa oma hammaslääkärikin... Toivottavasti ei keksi nyt aamupäivän aikana keinoa murtautua ruokapurkeille :D

      Poista