lauantai 31. toukokuuta 2014

Konsta on rakastunut

Tuotiin äitienpäivänä tyhjästä mummolastani meille vanha hyvin aikaa kestänyt tuoli.

Konsta rakastui siihen niin palavasti etten ole vielä uskaltanut tuoda tuolia talon puolelle vaan se palvelee nyt väliaikasesti eteisessä.








Se on tosi mahtava tuoli. Siinä voi tehdä Konstan mielestä mitä vaan! Piehtaroida, nukkua, terottaa kynsiä, istua komeana tai  patsastella muuten vaan... Pystyipä siellä myös piilotella kun oli juossut ympäri taloa hädissään kova kakkapanana takamuksesta roikkuen.

 Ja saa Ellikin joskus käyttää tuolia, mieluusti silloin kun siellä saa rauhassa ottaa päikkärit.


perjantai 23. toukokuuta 2014

Normeista poikkeava näky

Ellin vaivat on tuoneet mukanaan mukavaakin katsottavaa. Tätä ei olekaan nähty sitten Konstan pentuajan... Siinä ne pyllyt vierekkäin nautiskelevat päivällistä. Rakkaat vieretysten. 

Elli on päättänyt ettei syö enää omia ruokiaan, tämä selvä, laitetaan mitä neiti haluaa.


Ollaan nautiskeltu kesästä. Molemmat haluavat työntää nenänsä ulos jo aamulla ensimmäisen palvelijan noustessa ja sitähän sitten tulee mitä pyydetään. "Jos Elli niin haluaa" on ollut meidän viimeaikainen mentaliteetti. Siellä se ulkona nenä pitkällä nauttii kesästä ja helteisimmillä keleillä kellahtaa varjoon.

Puuttuu vaan, että hännät olisi somasti yhdessä kiemuralla... no joku raja!

Ollaan osattu nauttia yhdessä näistä ihanista kesäpäivistä. Jotenkin sitä vaan arvostaa jokaista yhteistä hetkeä...

maanantai 19. toukokuuta 2014

Vanhene kanssamme

Taloa turmellen ees taas kaahaat.
Sitten siirryt katolle.
Outoja raatoja nurkkiin raahaat.
Ylen annat
Sille peritylle punaiselle matolle...

Kun tahdoit tappaa sen kauniin linnun,
Sekin riemu evättiin.
Kostoksi valvotit kuusi yötä.
Sitten sovittiin
Ja levättiin...

Vaan sinä livahdit karkuteille.
Taaskaan unta saanut en.
Pitkiksi päiviksi muutti meille
Epätoivo
Niin hiljainen, pyytäen. 

Pysyisit täällä luonamme.
Johan ne mieron polut näit.
Jää vanhenemaan kanssamme.
Kadu et, että jäit.

Sanot: "On toisilla toiset tavat;
On ruokaa pöydät notkollaan!
Palvelijat lisää kiikuttavat
Ja paijaavat varhaisaamusta myöhäisiltaan.
Minä sinne karkaan!"

Vaan mieti tarkasti valintaasi.
Saithan jo palvelusväen.
Se turhimpaankin kiukunpuuskaasi
Suhtautuu ymmärtäen, pyytäen.

Pysyisit täällä luonamme.
Johan ne mieron polut näit.
Jää vanhenemaan kanssamme.
Kadu et, että jäit.

Pysyisit täällä luonamme.
Johan ne mieron polut näit.
Me teemme kyllä parhaamme.
Kadu et, että jäit.

Mutta kun lepäät ja katson sinuun,
Saatan nähdä maailmaan
Niin kovin kauniiseen, että mietin,
Voiko sitä ollakaan?

Ymmärrys selättää hämmennyksen.
Ja kaikkeus on hiljennyt.
Niin minä käsitän, että olen
Onnellinen.
Toivon vain, että sinäkin
Olet onnellinen
Nyt.
-Jarkko Martikainen: Vanhene kanssamme


Niin, tarviiko tässä enempää sanoa? Aiemmin keväällä Ellin viimeksi sairastellessa saatiin kuulla, että munuaisarvot on jo niin koholla, ettei pian ole enää mitään tehtävissä. Hyvin eläkeläinen on sen jälkeen jaksanut, mutta nyt ei oikeen taas ruoka maistu. Tekee kuitenkin päiväruutiininsa ja vähän evästäkin menee. Annetaan nyt vanhalle neidille niin paljon arvoisiaan päiviä kun hän itse vielä haluaa. Ellin tuntien uskon, että hän kyllä kertoo kun aika on tullut. On nimittäin sellainen emäntä ei voi muuta kaikella rakkaudella sanoa.


tiistai 13. toukokuuta 2014

Lähiruokaa Ellin tapaan

Elli kuuli eilen kun valiteltiin, ettei jääkaapissa ole mitään... Päätti korjata asian hakemalla lähiruokaa ja alkoi ihan fileitä tekemään.


Pääasiallinen kommenttini oli, että mikä HEL***TI tuo on?

Mitäs te muut olette syöneet? Tosin, ei tätäkään kukaan syönyt. Isäntä saapui kotiin töistä ja siivosi kaverin pois etupihalta. Tajusin juuri, että jos sama olisi tapahtunut viime viikolla isännän ollessa kertausharjoituksissa niin siihen tuo Ellin mielestä laadukas riistaeläin olisi jäänyt haisemaan, kunnes joku lintu sen olisi mukaansa napannut. Hyi faaan...

lauantai 3. toukokuuta 2014

Poika saunoo!

Aiemmin on hehkutettu miten Elli on rakastunut saunatyynyyn ja nukkuu lauteilla tyynyn päällä tämän tästä. Konstasta on tullut mainittua, että tykkää saunoa ennen ja jälkeen löylyjen.

Nimenomaan, poika saunoo. Eräänkin kerran sauna oli napattu päälle ja lauteilta alkoi kuulu pauketta ja ryskettä. Hiippailin lasioven takaa vakoilemaan ja Konstahan se siellä piehtaroi niin, että pää välillä kolisi seinään. Lopuksi vielä asteiden noustessa piti heittäytyä pitkälleen... voi tuota meidän poikaa.