sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen tipuset

Pääsiäisenä lähdettiin koko lauman kera "mummolaan" rentoutumaan. Ohjelmassa oli trullitelua (kyllä, palvelija pikkuveljensä joka ei ole enää niin pieni kanssa kävi neljällä ovella), laadukasta sählyä perhepiirissä, kokko, hyvää ruokaa ja juomaa sekä kissoillakin ulkoilua. 



Kreeta tykkäsi kyttäillä keittiössä jälleen lintusia. Sekä tietysti pöydän antimia jos silmä vältti... 




Pipanalle ulkoiluksi riitti pieni lenkki talon päähän ja lähinnä portaalla kevään nuuskuttelu.



Konsta innostui tietysti heti kunnolla. Taloa ympäröi vielä lumivallit joten lämpöisimmässä paikassa talon päädyssä äijän pystyi irroittaa taluttimesta.


Ja voi että kun siellä olikin sitten niitä miesten hommia, nimittäin hirvittävää nuuskuttelutouhua.






Onneksi rentoutukseksi löytyi vähän heinääkin laidunnettavaksi. Kovin tosin oli vielä kuivat eväät.


Vielä vähän enemmän saisi tulla niitä lämpimämmän kevään merkkejä vaikka toki kotosalla kevät on jo huomattavasti mummolan pääsiäistä pidemmällä. Suunnistuskausikin on alkanut jo pari viikkoa sitten joten sekin olisi huomattavasti miellyttävämpää jos ei tulisi räntää päin näköä ;)

Näin täällä, kuinkas muualla?

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

...Oi Gran Canaria...

Maaliskuun puolessa välissä palvelija pakkasi laukkunsa ja lähti matkaan... Kreeta jäi pitämään komentoa yllä mieskaksikolle kotiin. Loma oli siis kaksipuolista, palvelijalle komennon pitämisestä ja kotiväelle komennon alla olemisesta. Viikko kului niin nopeaan ja kaikilla osapuolilla oli sujunut niin hyvin, että tämänhän voisi tehdä toistekin! Palvelijalla oli nimittäin reissussa mukana kaksi mahtavaa matkaseuralaista, joiden kanssa vatsalihakset olivat kovilla, sillä niin paljon naurua mahtui reissuun. Reissuun lähdettiin teemalla "pöönät Puerto Ricossa" eli suuntana oli takuuvarma aurinko Gran Canarialla.



Ja mitä se palvelija siellä reissussa näkikään? Kissoja, paljon kissoja. Kissat olivat yllättävän isokokoisia ja niitä ruokittiin säännöllisesti. Paikalliset kissat olivat yksin tai pienellä laumalla omineet omat alueensa ja niiden elo tuntui sujuvan vallan sopusointuisesti.


Selkeästi olivat myös tottuneet ihmisiin, sillä useimmat tulivat heti lähelle kun niille jutteli. Valitettavasti palvelijalla ei tällä kertaa ollut tarjota kuin juttuseuraa ja lupauksia malliurasta, sillä useat pääsivät kameran eteen.




Loistavaan matkaseuraan kuului myös luottotoveri, Kettu!


Kettu pääsi mukaan oikeastaan kaikkialle mihin seuruekin meni, jopa hieman alaikäisenä Frederikin keikalle Ulvovaan Mylläriin.

- Juu kyllä. Luitte oikein. Frederik elikkäs Reetu, Se se vasta oli... jännittävä kokemus.


Kuten tarkoituskin, aurinko helli lomalaisia ja hotelli oli loistovalinta! Omalla parvekkeella oli mukava ottaa aurinkoa ja viilentyä halutessaan omassa porealtaassa drinkin kera.


Joka päivälle löytyi jonkinmoista rentouttavaa tekemistä. Jos ei muuta niin rantabulevardeilla reippailua.


Syötyä tuli paljon ja hyvin. Juotua toki myös!



"Oh hi!"
-tämä yksilö selvästikin asusteli skandinaavien ravintola-alueella. Ei huono valinta, sillä ruokaakin saattoi vahingossa eksyä sopivasti kissan nenän eteen...



Siivoojalla löytyi huumorintajua ja taiteellista näkemystä jos jonkinlaisiin taideteoksiin!


Parina iltana säätä raikastettiin pienin sadekuuroin. Onneksi se ei iltasella niinkään haitannut vaan loi lähinnä hienon näköisen taivaan ihailtavaksi.



Yhtenä päivänä hypättiin paikallisbussiin ja piipahdettiin Las Palmasissa.



- Oo Las Palmas, oo Las Palmas...!




Kettu oli myös reipas ja kiipesi Puerto Ricon näköalapaikalle!



Biitsilläkin piti käydä mutta ei, ei se hiekka vaan ole meidän juttu. Kettukin ravisteli hiekkaa irti turkistaan koko loppuillan.


Eräänä päivänä veneiltiin lähellä olevaan pienempään kylään, Puerto de Moganiin.



Niin vain kaikki aurinkoinen päättyy aikanaan ja nyt räntää sataessa sitä odotellaan, koska se Suomen kesä saapuu vai saapuuko se koskaan... mitä te luulette?


perjantai 24. maaliskuuta 2017

Hassunkurisia kuvia hassunkurisista kissoista

No mitäs muutakaan? Huomasimme kuitenkin, että viimeisimmällä mummolareissulla otetuista kuvista suurin oli jotenkin hassunkurisia...


Taisipa kyseessä olla hiihdon täyteinen viikonloppu, kun jopa palvelija joutui jännittämään kuinka Suomen poikien käy! Kreeta tietysti otti aina parhaan paikan mielellään televisiotasolta ruudun edestä... onneksi "mummolassa" on sen verran iso ruutu jotta Kreetan takaa näkyi vielä suksiakin.



Konsta sen sijaan majaili taas näissä karuissa oloissa. Herra on ottanut suosikikseen pannuhuoneen, jossa pitää päästä korkeuksiin. Sieltä sitten alas halutessaan herra tömäyttää tassut edellä betonilattialle. 




Kreetakin pääsi testaamaan Konstan suosikkipaikkaa. Konstahan tästä ei niinkään välittänyt ja pian ylätasolla jo painittiin.


Tämä jos joku on laatukuva! Kreetaa on siunattu kyllä maailman koomisimmilla ilmeillä. Heittäkääs joku hyvä lause tähän kuvaan!?

-Paraskin puhuja kun piiloudut ite sinne kameran taa... marmattaa Pipana.



Saa siitä onneksi kauniitakin kuvia <3




Yläilmoissa uni maistuu, sillä siellä on lämmintä ja rauhallista. Melkein kun kotona takan päällä.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!