maanantai 13. marraskuuta 2017

Tyttöjen reissulla!

Tässä jokin aika taaksepäin hypättiin vaan tyttöjen kesken autoon ja matkattiin "mummolaan" viikonlopun viettoon. Äijät sai jäädä keskenään kotiin. Testimielessä samalla vähän erotettiin kaksikkoa ja hienosti meni molemmissa päissä. Kreeta oli normaalia kovempi juttelemaan ja alun hämmentyneisyyden jälkeen alkoi nautisella ainoana kissana saamastaan huomiosta. Kotiin palatessa ei ollut minkäänmoisia suhinoita tai älämölöä. Konsta otti siskon mielellään vastaan ja yhdessä taisivatkin heti iltapalan jälkeen kadota nokosille. 

Aika ihania ovat, yhdessä ja erikseen <3


Noin tyylikkäästi siellä tiirailtiin "faarin" touhuja pihamaalla. Lintujakin taas tuli bongailtua.


Mutta sitten koitti joka vierailukerran kohokohta.

- Vierassohvan pois kasaaminen!


Lakanoita kerätessä alkaa tulla kuten eräskin koiramaailman komea edustaja sanoisi "hullua päähän". Häntä alkaa pörhistyä ja tilanne vaatii äärimmäisiä sukellus ja ryntäilytoimenpiteitä.



Jossain vaiheessa tuntuu kuin se häntä alkaisi hyökkäämään jo itse kissan kimppuun!


MUST KILL IT!



KILL 'EM ALL!



Tilanteen rauhoittaminen vaatii turkin siivouksen kaikesta pahasta ja pörhöilystä jota tuli aiemmin saatua ihan vaan huomaamattaan aikaseksi...


Ja sitten voikin katsella tyylikkäänä ja tyynenä: "mitä, minäkö muka?"


Tuleeko muilla välillä "hullua päähän"?

torstai 19. lokakuuta 2017

Herra Sinisilmä 7v!

Hurmuripoikamme Konsta täytti 17.10. tiistaina jo kokonaiset 7-vuotta! 


Postissa tuli herran nimellä oma kirje ja sitä avattiin suurella tunteella.



Yritys tosiaan oli kova!


"Mamma, auta ja avaa JO!"


Kuorikin sen jo kertoo, perhe auttaa aina.


Ja voi sitä riemua kun herkullinen kuori viimein aukesi.


Juhlan kunniaksi Kreetakin kutsuttiin herkuttelemaan ja loput herkuista jemmattiin kaappiin, jonka edustalla molemmat nyt innoissaan päivystävät. Ei voi tosiaan uskoa, että herralla on jo tuon verran ikää. Ikimaailmassa ei voi myöskään ymmärtää kuinka paljon rakkautta ja huolenpitoa voi tarjota kissa, mutta tässä on sellainen kaveri että uskoa pitää. Tunteellinen ja herkkä poika, jolta onneksi kiusanteon lisäksi löytyy rakkautta myös parhaalle kaverilleen eli siskolleen. Jälleen kerran nöyrä kiitos Kotipesään tästä maailmaa muuttaneesta pakkauksesta!

<3

lauantai 7. lokakuuta 2017

Prahassa kissatkin juo absinttia!

Prahassa absinttibaarissa vierailessamme kävi ilmi, että ainakin kuvamateriaalin perusteella siellä kissatkin juovat absinttia. Ja etenkin tuollaiset Kreetan näköiset mustat kissat. 


Joten eihän tuota julistetta voinut jättää ostamatta!


Siellä se nyt komeilee toisen klassisen mustan kissan kanssa takan vieressä. 


Ehkä sen kunniaksi pitää ottaakin lasillisen tuota lääkettä... hauskaa viikonloppua muillekin!


perjantai 29. syyskuuta 2017

Kerrankin me voitettiin jotain!

Me jotka ei koskaan voiteta mitään osallistuimme legendaariseen kissasukulaistemme keskenäiseen "Helle-lööppikilpailuun"... Termi "Helle" on meille sattuneesta syystä kovin läheinen ja siksi joka kesä kamppailemme keräämällä ja postaamalla salaseuramme sivulle koomistakin koomisempia ja mystistäkin mystisempiä lööppejä ja lehtijuttuja koskien aihetta "Helle".


Kuten tänä vuonna varmasti kaikki Suomessa huomasivat, lööppejä ei ollut kovin paljoa ainakaan sanan positiivisessa merkityksessä. Sen sijaan loppukesästä heräteltiin toivoa Luciferin vierailusta hännän heilauksen verran Suomessakin. Toivoksihan sekin jäi, mutta siitä sai meheviä lööppejä, jotka osuivat ja upposivat, sillä kissatuttaviimme kuuluu eräskin "Lucy".


Niimpä Lucyn avustuksella mekin saimme maistaa palan kunniaa ja mainetta.

Kiitos Lucy! Kiitos Kotipesä! Kiitos Helteet!


Ja maistuihan se maine ja kunnia kuten kuvasta näkee. Pipana oli samantien postin tuomisten kimpussa. Konsta lähinnä katseli kummissaan, että mikä sitä mustaa ninjaa riivaa tällä kertaa.


"ÄrrrrrrrrrMurrrrrrrrrrr."

Ärinän ja murinan jälkeen ansaittua mussutusta ja lussutusta. 

Nam sanoi Kreeta.


Ja kyllä tuli oikea palkinto oikeaan osoitteeseen - niin päheää ja coolia settiä ei ole varmasti koskaan missään arvottu!

RokRok.

perjantai 25. elokuuta 2017

Mirrit mökillä!

Silloin kesällä kerran oltiin myös mökillä.


Siellä kelpasi taas ihmetellä maailman menoa ja koirakavereita turvallisesti lasiseinän tai korkeiden paikkojen päältä.



Uskallettiin kuitenkin ulkoillakin. 40 kiloiselle pikku pennulle oli laitettu pieni juoksunaru jota kissatkin lainasivat. Eipä se enää tainnut Muru-pennulla kestääkään...



Ja kun sitä aurinkoa saatiin niin Konstakin huomasi, että aurinkolasithan tässä tarvisi! Menee muuten ihan siristelyksi.



Lomalle otettiin mukaan isännän chilitkin. Uudessa kasvihuoneessa ne saivat reippaasti mittaa ja kokoa!


Kyllä me ihan siellä mökillä viihdyttiin, kun sinnekin oli nyt tullut laidunta, jossa märehtiä...


Kreeta ja Konsta on sitä mieltä, että kyllä me sinne mökille voidaan lähteä taas uusiksikin, mutta siellä pitää joko olla aurinko tai takkatuli. Eli syksyn pimeidä tai talvemmalla taas uusiksi!

tiistai 22. elokuuta 2017

Minkäslaista viinaa tuo absintti on...



Kesälomalla palvelijat tosiaan röyhkeästi ottivat omaa lomaa muutaman päivän verran suunnatakseen lämpöiseen Prahaan.


Kaupunki oli hieno ja turisteja tuntui olevan paljon liikkeellä. Suurimman vaikutuksen teki varmaan tuo kuuluisa silta, jonka voi upeimillaan kuvitella syksyisen kuulaana ja kosteana aamuna.




Vanha Beatles-fani bongasi tietysti myös Lennon Wallin.










Ruokaa oli jos jonkinmoista ja joka päivä yritettiin testata jotain erilaista ja mieluusti myös paikallista. Onneksi pari blogia vinkkasi hyviä paikkoja ja niistä jäi muistoksi mm. jäniksen maksa ja friteerattu juusto perunasalaatin kera. Samaisessa paikassa isäntä maisteli tuopillisen vaahtoa. Kyllä, sitäkin sai tilata perusoluen tai puolet vaahtoa ja puolet olutta vaihtoehtojen lisäksi.


Ja koska Praha niin tottakai myös absintti. Sitä tarttui toki myös tuliaisiksi. Asiantuntevat tarjoilijat löysivät tarjoilutavoista molemmille sopivat vaihtoehdot joka sai kokemuksesta vielä mieluisamman.



Ruokaa oli joka annoksessa enemmän kuin reippaasti. Liha oli maukasta, mutta järkyttävät kasat leipä- ja perunalisäkkeitä olisi voinut vaikka jättää vähän pienemmälle määrälle...


Linnan alue oli upealla kukkulalla ja sai kyllä selkeät mielukuvat aikaiseksi siitä millaista aikoinaan on ollut siellä asustella...



Onneksi tosiaan sitä ruokaa ja juomaa riitti ettei kilometritolkulla kävellessään päässyt vallan riutumaan!



Näihin kuviin ja tunnelmiin, kiitos Praha.