tiistai 8. elokuuta 2017

Prahan tuliaiset!

Kun kerran palvelijat uskaltautuivat sinne ulkomaille asti jättäen meidät hoitajan vastuulle omaan kotiin niin olihan niillä tietysti sen verran huono omatunto siitä kaikesta, että sehän tarkoittaa vaan tuliaisia! Ja vaikka siellä Tsekeissä kuinka kissatkin joisi absinthiä (tästä lisätietoa myöhemmin), ei sitä kuitenkaan meille tarjoiltu vaan tuliaispussista löytyi seuraavanlainen uusi tuttuvuus!




Tuota sitten piti seurailla ja välillä kauhistellen väistellä kun se kääntyikin kohti. Jaa... ei me nyt hirmuinnostuneita siitä oltu, mutta piti vähän yrittää kun se oli ihan sieltä Prahasta asti tuotu. Palvelija kuulemma kertoilee siitä paikasta lisää sitten myöhemmin. Meitä ei niinkään muut jutut kiinnosta kuin ne ruokakuvat. Ne näytti sellasilta, että meillekin sopisi!

Terkuin, Kreeta

perjantai 4. elokuuta 2017

Unohtui mainita!

Heipä hei pitkästä aikaa!

Unohtui tuossa lomalla aivan tämä sosiaalinen internetmaailma instagramia lukuunottamatta ja nyt arjen alettua tuli mieleen kertoilla mitä meillä loman aikana on tapahtunukaan...


Kuten instagramista saattoi huomata, heinäkuun alussa teimme radikaalin rivankääntötempun eteisen oveen, josta Konsta pääsääntöisesti vapauttaa itsensä ja siskonsa ulkomaailmaan, jos vaan silmä välttää. Lukkohan siinäkin ovessa on jo tovin ollut, mutta nyt laitettiin testiin vielä tämä vaihtoehto. Ja kyllä! Se toimii! Jo pyyhkiytyi Konstan naamalta tuo mairea virne, kun tuon tajusi. Nyt ei enää tarvi vaihdella avainta oven puolelta toiselle vaan ovi pysyy kiinni tuolla tempulla. Ainakin toistaiseksi... Kyllä oli palvelijalla helpottunut fiilis lähteä ihan ulkomaille asti kun tiesi, että kissat pysyvät varmasti tallessa. 

Ja siitäkin reissusta lisää toivottavasti pikapuoliin...

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Kaivakaa toppatakit esiin, SE ON JUHANNUS!

No ei sentään, mutta melkeen... ja kyllä niitä toppatakkejakin seurueessa havaittiin. Ilmeisesti kuitenkin keskikesän juhlamme kelit olivat parhaimmasta päästä Suomessa sillä vettä tuli vasta sunnuntaina. Perintekäistä jussia juhlistettiin "mummolassa".


Viimeinen pari uunista ulos! Ja pullot piiloon... tämän vuoden ehdoton booze hunter oli -tättädädää- ALLEKIRJOITTANUT! Yksi oma pullo oli niin hyvin jemmassa, että sen sai hakea lauantaina itse pois ja muuten mukaan tarttui neljä pulloa! Hyvin hyvin poikkeuksellista... 


Koivujen haku suoritettiin tietysti myös perinteitä vaalien. 



Maljakin nostettiin perinteiden mukaan! Vielä jos saisi ensi kertaa varten toivoa sen keskikesää mielikuvissa kuvaavan sään... auringon ja helteen.


Sieltä niitä vain tuli lisää ja lisää... kasa koivuja takasi myös kesäiset tuoksut saunan lauteilla. Raskas työ vaatii myös raskaat eväät... Grillissä valmistettiin vartaita ja niille kaveriksi oli askarreltu jos jonkinlaista salaattia, mm. erinomaiseksi yksinkertaisuudellaan kehuttua grillikana-paprika-oliivisalaattia, tehty Halparuokakirjan ohjeen mukaan - laumamme suosittelee kirjaa noin niinku muutenkin kuten Instagramin puolelta on saatettu huomata.






Coleslaw onnistui hienosti ja tällä kertaa mukaan pääsi myös kesäkurpitsaa, hyvä lisä!


Alkujuomana kesäisen vihreä kuoharidrinksu, jossa hieman kirpeää omenalikööriä sekä limeä ja kurkkua. Täytynee tehdä uudestaankin...


Kaunein juhannusneito oli kietonut häntänsä kukkasen ympärille <3


Muutakin kaunista luonnonläheistä löytyi...






Ja se sauna, se lämpeni joka päivä!


Kahden päivän grillaamisen ja nesteytyksen jälkeen piti hengähtää hetki luonnon helmassa ennen arkeen palaamista. Ehkä metsässä vastaan tulleet luontokappaleet olivat vinkki siirtyä vesilinjalle? Päätelkääpä itse!







"Jos vastaan tulee näätä. Niin pakoon äkkipäätä..."





Huh! Onneksi mummolassa olivat omat pienet karvaeläimet odottamassa... Ja vaikka reippailijat olivat luontopolulla kastuneet niin olohuoneen matolla paistatteli kaksi auringonpalvojaa tietämättömänä hetkellisestä kurjasta kelistä.



Juhannus oli niin jännittävä, että nyt hengähdetään hetki työmaalla ennen lomille siirtymistä. Mahtuihan kaiken tuon jännän lisäksi viikonloppuun myös yksi naapurissa nähty tulipalo, joka näyttävyydestään piittaamatta oli kuulemma ilmoitettu ja sovittu juttu.

Toivottavasti muidenkin juhannus oli hieman koleasta ja kosteasta säästä huolimatta yhtä onnistunut!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Stressikynnystä koetellaan

Siitä ne aamupalan jälkeen pujahtavat ulos kun kesä on taas täällä ja tarhaa voi pitää avoimena.


Näin tekivät tänäkin aamuna sinä välin kun palvelija meni kaunistautumaan. Sattumoisin kaunistautuminen keskeytyi sillä keittiössä odotti pari läjää oksennusta siivoojaansa. Kesken aamuisten siivoustouhujen tarhasta alkoi kuulua juttelua johon sisarukset eivät yleensä keskenään ala. Arvasihan tuon samantien, verkon takana oli vierailija. Siivoustouhut loppuun saatettuaan palvelija hiiviskeli katsomaan. Kreeta ei ollut uskaltautunut ulos asti vaan pälyili juurikin tuosta luukun raosta häntä mahtavana puuhkana. Konsta kohteliaana herrasmiehenä kuristeli tarhan tasolla ja alapuolella verkon toisella puolella juttelua ihmetteli ilmeisestikin neitipuolinen uusi mustavalkoinen tuttavuus. Ihme kyllä vaikka juttelu Konstan taholta kovin voimakasta olikin, ei se ollut vihamielisen oloista vaan enemmänkin uteliasta. Palvelijan ominaisuudessa kuitenkin päätin keskeyttää tuokion ja musta-valko poistui paikalta hennosti hipsien. Konsta harvan joulukuusimaisen häntänsä kera sinkoili sisään ja ulos kunnes palvelija sai äijän rauhoitettua hetkeksi syliin kehuja kuulemaan. "Hienosti tutustuttu, hyvä poika." Sisällä odotti jännittynyt sisko ja molemmille kourallinen herkkuja. Isännän mukaan musta-valko on ennenkin pyörinyt näillä nurkilla joten ehkä tapaus olikin jo tuttu ruudun takaa... Niin uteliaaksi uusi tuttavuuskin kuitenkin tuli, että näkyi palaavan vielä tarhan kulmille uudestaankin eli ei se juttelu tosiaan tainnut olla vihamielistä. Konsta ei onneksi enää silloin ollut tarhassa ja luukku sulkeutuikin sen jälkeen taas päiväksi. 

Ja kysehän ei tosiaan ollut palvelijan stressitasosta vaan Konstan. Jännityksellä pitkän päivän jälkeen kotiin palatessa täytyy vain toivoa, ettei äijäimäistä isännyyden merkkiä ole tehty sängyn päälle. Se on aiemmin ollut tälläisissä tapauksissa reviirin merkkinä, kiitos kakkakeisarin.

Ihanaa kesäpäivää ja muistakaa tutustua uusiin tuttavuuksiin pienellä varauksella ;)

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Pikku hiljaa sitä kesää kohti...

Täällä ei olla varmaan ainoina Suomen maassa odoteltu sitä kesää... Nyt se on vähän näyttänyt saapumisen merkkejä. Ensimmäiset pyykit on kuivatettu uudella pyykkinarulla ja nurtsia on ajettu.




Niin ja me ollaan tietysti ulkoiltu! Tarhan luukkuakin on voinut pitää pidempiä toveja auki ja etupihallekin ollaan päästy. Konsta koki suurta tarvetta siistiytymiseen ruiskuteltuaan merkkejään etupihan puskaan... voi huokaus.


Kreeta paistattelee mielellään auringossa ja imee sitä upeaan turkkiinsa. Mieluiten pipana märehtisi heinää, mutta siitä hommasta aina paikoin komennetaan pois. Kummallista... ja kuka se Yrjö on kun sen aina oletetaan tulevan kylään, jos ulkoilee ja syö heinää?




"Sisko hei, kuulin ihan selvästi, että iskä availee voirasiaa tai muuta suurta herkkua sisällä...!"


"Olikohan... pitäskö mennä?"


"Joo."


"Joo, kyllä. Kyllä mä luulen kans."


"Pitää siis mennä. Heippa!"


torstai 18. toukokuuta 2017

Kissanpiiskaajan... WHAT?

Palvelija piipahti parisen viikkoa sitten aktiivilomalla lähiseudulla. Nimittäin Kristiinankaupungissa!


Treenaamisen lomassa tuli tutustuttua idyllisen kauniiseen pikkukaupunkiin, jota voi todellakin suositella rentouttavaksi kesäkohteeksi. Meri-ilmaa hengitellessä voisi kuvitella varmasti viettävänsä tuolla päivän ihastellen vanhoja puutaloja.


Kovin paljon kissamaista nähtävääkin oli... ja siis mikä kuja? Onneksi Wikipedia osasi kertoa kujan tarinan ja kävi ilmi ettei kissoja ole vahingoitettu toisin kuten nimestä voisi päätellä. Kujalla ei kuitenkaan yhtäkään kissaa näkynyt joten hieman epäluuloisena palvelija joutui poistua paikalta... 


Turistimateriaali antoi kuitenkin ymmärtää, että kissoja tuolla kaupungissa asustelee omilla kujillaan ja niiden laskemistakin suositeltiin. Joten toivottavasti jollain muulla on parempi tuuri!



Pitäähän treenin lomassa tankatakin ja se tapahtui tietysti ihan vain nimen perusteella valitussa ravintolassa. Kyllä siellä vatsansa täyteen sai!


Kissoja ei näkynyt edes majapaikassa, mutta sielläpä olikin oma kesyyntynyt rusakon poikanen! Niin symppis! Ja taloon saapuu lähempänä kesää omat kanat kotkottelemaan. Mahtava pajapaikka oli varattu ensimmäistä kertaa airbnb:n kautta ja kaikki meni senkin suhteen vallan mallikkaasti.


Palvelija suosittelee siis lähimatkailua ja Kristiinankaupunkia muillekin!