perjantai 10. kesäkuuta 2016

Söpöysvaroitus annettu, ken tämän linkin avaa voi sydämensä menettää!

Pari viikkoa sitten palvelija jätti kissat isännän kanssa viettämään villiä viikonloppua ja matkasi itse huokailemaan ihastuksesta Jyväskylään. Ohjelmassa oli taas kissanaisten kokoontumisajot!


Tämä linssilude on Konstan kaunis sisko Iiris eli Iiriksi eli Iiris Nuppununen. Paljon kauneutta ja paljon samaa luonteessa kuin Konstallakin, herkkiä lapsosia.


Iiris asuu kauneudelleen sopivasti kauniissa kodissa kauniin emäntänsä kanssa. Iiris näytti myös säväkkää puoltaan intoutumalla leikkiin!




Virallisen huokailun tällä kertaa aiheutti kotipesän suklaamurot eli suklaapojat. Emo oli jo kotiutunut joten palvelija sai nukkua näiden murusten kanssa ja voi miten ihanasti ne liimautuivat kainaloon öisin. Aamulla ei olisi malttanut nousta ylös! Julkisessa kahvilassa pahennusta saattoi aiheuttaa huokailevaan sävyyn ääneen päästetty lause: "mä sain nukkua pikkupoikien kanssa ja ne oli niin ihania!". Eivätpä vaan tienneet kuinka paljon missasivat paheksuessaan...



Munankuorivaras!


....Mä olen mystinen hopeinen suklainen diskomies
Mä olen kieltään lipova liskomies
Mä olen Uuden-Englannin nahkamies
aina ilosta syntyvä uudestaan...


Katsokaa nyt tätä sydäntä sulattavaa ääretäntä söpöyttä.


Sanattomaksi vetää.


Nämä ihanat suklaapojat ovat siis Orifame kasvattajallamme. Pojat olivat reippaita, aktiivisia rodun tapaan mutta silti jotenkin niin kilttejä ja kuuliaisia pikku vilpereitä. 



"Katsokaa kun mulla on noooooin pitkät varpaat!"


"Ja näääääin hassu nenu!"



Osasi ne söpöstelläkin. 


Ja väsykin välillä iski. Yölläkin nukkuivat tosiaan superkiltisti, ainakin melkeen koko yön...





"Sit mulla on nääääääin pitkä kaula!"




Kotipesästä löytyi myös kuviin hetkeksi pysähtynyt Kiri, joka on kuin formula-auto, aina kaahaamassa johonkin.


Ja kyllähän se on sillälailla, että viisaus on vanhoissa naisi... eikun kolleissa.

Aki, tuo herkkä rakkauspoika, siinä ei sanoja tarvita.


Loppuun vielä lämpöisen sävyinen Tui. TuiTui <3


Kuten instasta huomaa mahtui viikonloppuun paljon muutakin... myös taas ah niin ihania whippettejä, hyvää pizzaa ja aivan mahtavaa seuraa, siis näiden karvaisten lisäksi.

Aivan mahtava viikonloppu, toivottavasti kaikki saisivat joskus kokea jotain näin sydäntä sulattavaa. Siinä nimittäin maailman julmuuden unohtuvat! Tästä saa voimaa myös kestämään nuo kummalliset potkupallokilpailut, jotka pilaavat olohuoneen ilmapiirin taas seuraavan kuukauden ajan... onneksi on kissat!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Mökkikauden avajaiset!

Joku aika sitten tuli huudeltua, että luvassa on jotain kivaa. No kyseessä oli tuplakivaa eli peräkkäin kaksi superviikonloppua. Vajaa pari viikkoa sitten suunnattiin siis mökkeilemään koko lauman kera. Mökillä kissoja odottikin jo Hippu-serkku!


Kun kerran mökillä ollaan niin tokihan aamu alkaa mimosalla...


Ja sinä välin kun butleriksi mukaan otettu Antti valmisteli venettä lähtökuntoon, oli tyttösille tarjolla valkkaria lounasristeilyn kunniaksi. Hipunkin olisi tehnyt mieli...


Veneily se on rentouttavaa puuhaa kun tuuli hivelee naamakarvojasi...


Saattoi siellä hieman romantiikkaakin olla ilmassa, kun kissat eivät olleet näkemässä ja paheksumassa.


*puspus*


Väsyhän moisesta päivästä tulee!


Tässä vaiheessa Kreeta halusi huomauttaa, että hekin olivat tosiaan mukana. Alkoi mennä liian koirapitoiseksi...


Vaikka tosiaan hienosti serkuksilla yhteiselämä sujui. Konsta vaani ensimmäisenä iltana taas muutamaan otteeseen ja kävi isottelemassa Hipulle, mutta sen jälkeen alkoi moinen pomottelukin unohtua.


Sunnuntaina ulkoiltiin auringossa ja asetelmat eläinten välillä hieman muuttuivat, kun oltiin selkeästi Hipulle ominaisemmassa ympäristössä. Kreetaa yritettiin kovasti pyytää leikkiin, mutta Pipana ei aivan puhunut koiraa ja päätti poistua paikalta karvojaan nostellen.



Konsta ymmärsi kujeet paremmin ja supisuttelikin Hipun kanssa omiaan.


Kreeta oli ihmeissään.

"Voiko tuon koiruuden kanssa tosissaan leikkiä?" 

Sisätiloissa Kreeta on selkeästi ennemmin se, joka lähtisi Hipun kanssa yhteisiin leikkeihin.



Kesä oli kauniisti alullaan Kolimajärvellä ja talviturkitkin unohtuivat palvelijoilta sinne. Kissat eivät liian lähelle rantoja vielä uskaltautuneet... paitsi Konsta, joka uskomatonta kyllä, karkasi sunnuntaiaamuyönä tuuletusikkunasta, jonka uskottiin olevan täysin varma ulkoilueste. Palvelijakin nukahti hetkeksi mukavasti, kun tuli hiljaista kunnes tajusi hiljaisuuden johtuvan huoneesta kadonneesta Konstasta.

Siellä se venerannan tuntumassa etsiskeli Hipun siankorvakätköä. Pienen keskustelutuokion jälkeen Konsta antoi periksi ja lähti palvelijan kainalossa takaisin sisään nukkumaan. Oli siis vaihteeksi taas pientä jännitystä ilmassa... uskomaton sankari tuo sininaamio!

Ja epäilijöille tiedoksi: ei, emme ole huolimattomia vaan tuo kissa on käynyt ilmeisesti Ellin opissa salaa vielä Ellin elossa ollessa. Mikä lienee Ellin vakoojakoulu kyseessä? Ellihän itse peri taitonsa emoltaan eikä pentuaika poliisikoirataloudessa varmasti vähentänyt taitoja omaksua vakoojan ominaisuuksia...






Sunnuntaina kun mökki oli koiraton, otti Kreeta ilon irti ja pyrki jättämään tuoksunsa materiaaleihin. Onneksi vain niissä pyöriskelmällä.



Konsta hoitaa eväspuolen ja tuo ruoan siskolleenkin pöytään. Jos ei muuten niin aina voi murtautua kaappiin jossa eväsreppu on, avata vetoketjun ja avata raksupussin.

Niin helppoa se on!



Näin hauska mökkireissu meillä oli. Kesä on hellinnyt tuonkin jälkeen joten toivottavasti muutkin ovat päässet siitä nauttimaan jossain rentouttavassa ja itselleen tärkeässä paikassa. Seuraavaa päivitystä taas lähiaikoina... eli se toinen superviikonloppu, josta voi paljastaa jo sen verran, että luvassa ihan järketön paketti söpöstelyä!