tiistai 23. elokuuta 2016

Summer's almost gone...

The Doorsin biisi soi päässä, kun suunnittelussa on jälleen perinteinen kesän päättäjäisviikonloppu. Samalla hiipii mieleen mitä kaikkea silloin joskus kesällä tulikaan tehtyä... Loma alkoi rentouttavasti Kroatian maisemissa, josta paluu kesäisen viileään Suomeen.


Silti keikkakesä oli suhteellisen onnistunut ilman suurempia niskaan kaadettuja sateita! Pari päivää tuli tutustuttua maamme pääkaupunkiin teemalla Black Sabbath ja Ozzy Osbourne. 



Perinteikkäästi koko lauman voimin matkattiin myös Kaustiselle. 


Reppu piti tunnistusmerkitä, jotta se varmasti löytyy muiden joukosta. Soiva peli palveli hienosti läpi kaikkien keikkojen, tuhansien kapakoiden kautta... tai no, parin ainakin.



Sulosointuja tällä kertaa tarjosivat Jarkko Martikainen ja Haaga Folk Machine sekä Timo Rautiainen ja Ville Ojanen. Samalla tuli korjattua sekin puutos, ettei ole koskaan nähnyt Rautiaista livenä vaikka jo aikoinaan musiikki on kuulunut valikoimaan.



Konsta heiluttelee... "Mäkin olen lomamoodissa!"



Festaritunnelmaa jatkoi lauantaina Anssi Kela. Herra Kela ansaitsee muutaman kehun heittäytymisestään ja siitä jo itsekin mainitsemastaan korniudesta. Anssi, olet hauska ja rock.



"...meist on tullut juuri sellaisii, joille nuorempina naurettiin..."


Kaustisella vieraileva tatuointipaja tarjosi myös vähän uutta väriä ihoon. Teeman mukaisesti rannetta kaunistaa Konstan Paremman Valssin ensimmäiset sävelet... Nyt on pala Kaustista aina mukana.


Kotonakin kerettiin nauttia arjesta ja auringosta. Somerolla tuli käytyä Antin puolella sukuloimassa ja pakkohan tuo APA oli mukaan ottaa, kun niin hauskasti oli nimetty!



Loman aikana kotiseutu tarjosi kauneintaan ja perinteisiä saaristoherkkuja piti tietysti maistella!

Olisi nuo ahvenet varmasti Konstallekin maistuneet, mutta kissoille tarjolla oli lähinnä ulkoilua ja aurinkotuolissä köllöttelyä. Hienoina kesäpäivinä ja -öinä tarhakin oli auki 24/7.



Sienestyksen ja marjastuksen lomassa ohjelmassa oli myös maakuntamatkailua kun tutustuttiin Ylistarossa Wanhaan Markkiin. Suosittelemme lämpimästi!



Palvelijatar lomaili vielä yhden ylimääräisen viikon, jonka aikana tuli käytyä helteisellä Seinäjoella. Vettä kului litroittain ja silti pohjekrampit ja päänsärky oli taattu. Ihan komiaa siellä silti oli.




Ja mikä hauskinta, reissuun kuului myös kissapitoinen visiitti kissakaverien luona!



Näin ne messut sitten kotona näkyivät... Olohuoneeseen tuli uutta valaisinta ja mattoa. Samoin keittiöön ja työhuoneeseen. Etenkin Kreeta on ihastunut uusiin mattoihin, niissä on ihana piehtaroida!


Ukkosta saatiin sitten ihan kunnolla kun töihin paluu alkoi lähestyä. Sitä ihmeteltiin hieman epäluuloisina koko lauman voimin. Silti vielä pystyi grillata ja kattaa ulos - onneksi on tarha!


Näin kun sen ihan ylös kirjaa niin olihan siinä mukavasti lomaohjelmaa! Parasta melkein oli se, että löytyi niin paljon yhteistä aikaa kissojen kanssa vietettäväksi. Nyt kissat ovat saaneet olla taas enemmän keskenään, kun palvelijat ovat viihtyneet niin kovasti metsässä, vaikka siellä aika märkää onkin... Vapaa-aika on kulunut suunnistaen, sienestäen ja marjastaen. Viikonloppuna kaksikko pääsi palvelijattaren mukana mummolaan hakemaan vaihtelua rutiineihin. Konstalle siinä olikin niin paljon jännitystä, että itse kakkakeisari tuli jälleen kylään... toivottavasti ensi viikonloppuna ei käy samoin kuin päätetään kesää isommalla porukalla.

Siinä se sitten taas oli... kesä. Ei sitä enää elokuussa ainakaan täällä ole näkynyt. Kuinkas muualla?

lauantai 6. elokuuta 2016

Piikkisiili!

Palvelijat on nyt molemmat palanneet töihin. Kuulemma 5 viikon jälkeen olikin jo aika mennä... ja siellä oli ihan kivaakin. Vaikka aika väsyneen oloinen se on ollut. 


Me sitten saatiin tälläinen piikkisiili johon aamuisin jätetään päiväksi raksuja niin ettei meidän päivä kävisi pitkäksi... 


Muuten ihan kiva idea, mutta aamumärkäruoan jälkeen meillä on jo aika nälkä, kun saattaa olla että itse aamupalan ja toisen aamupalan (=2nd breakfast hobittitermeillä) eli näiden raksujen väli on ainakin tunti! Usein sitten käy niin, että nämä raksut on jo syöty ennen kuin palvelijat on ennättäneet lähteä... hupsista vaan.


Aikamoinen sotkukin me saadaan tämän kanssa aikaiseksi. Yhtenä aamuna tiputettiin koko setti tarjottimen kera lattialle. Palvelija näyttää joskus vähän närkästyneeltä ja kutsuu meitä sioiksi... mitä ne on? Varmaan jotain kauniita, elegantteja ja viisaita olentoja.

(Palvelijan kommentti: totta.)


Eniveis, palvelija kuulemma ottais vastaan vinkkejä miten tuon piikkisiilin sais pysymään paikoillaan ja mitä sen alle vois laittaa että paikat pysyis vähä siistimpinä?


Kyllä me tiedetään, EI MITÄÄN - muahahahahah!

T. Kreeta ja Konsta