tiistai 4. elokuuta 2015

Sitten kutsui mua Kolima!

Yhden yön pysähdyksen taktiikalla jatkettiin Kuusamon jälkeen Kaustiselta Pihtiputaalle Kolimajärven rantaan. Appivanhempien mökki on kokenut uskomattoman upean muodonmuutoksen parin viime vuoden aikana ja ensimmäisenä iltana meille "tuparivieraille" oli tilattu upea auringonlasku, jota sai ihastella mökin päätyyn rakennetulta lasitetulta terassilta. 


Kreeta oli mökillä ensimmäistä kertaa. Konsta antoi ymmärtää muistavansa paikkaa parin vuoden takaa... Lisäjännitystä kissoille ja miksei myös palvelijoille oli luomassa Saksan serkkutyttö Hippu! Kreeta tapasi Hipun ensimmäistä kertaa, Konsta oli tavannut neitiä jo aiemmin. Yhteisten päivien aikana kävi kuitenkin niin, että Kreetan päästyä alkujännityksestä olisi tämä ollut valmis jopa leikkiin serkkutytön kanssa. Hippua jännitti kuitenkin isoveli Konstan jäyhä olemus. Konstan piti käydä Hippua paikoin jopa ojentamassa, vaikka koira otti täydellisen rauhallisesti ja yritti olla luomatta katsettakaan kissojen suuntaan. 


Kaikenkaikkiaan yhteiset päivät menivät mallikkaasti ja Kreeta ystävällisempänä kissana kävi jopa Hipun 2-vuotissynttäreillä! Tai sitten vaan Kreeta oli nälkäinen kuten aina... 

Terkkuja Hipun laumalle Saksaan!


Kissat viihtyivät mökillä tosi hyvin. Lasitetulta terassilta oli kiva tähyillä ulos sammalikkoon ja järvelle. Välillä piti nousta jopa terassin takan päälle. Sateisena päivänä sen sijaan lämmiteltiin takan edessä koko porukalla.





Pari viimeistä päivää oltiin mökillä keskenämme ja kissat lepäilivät sosiaalisena olemisen jälkeen autuaina. Viimeisen illan kunniaksi kävimme porukalla ihastelemassa komeaa kuutamoa.





Perinteisesti matkasimme kotiin Keskisen Vesan kyläputiikin kautta - palvelijatar teki pikavisiitin palatakseen taas viilentelemään jo sateenkin viilentämää kaksikkoa autoon. Kerran vuodessa Antti shoppailleen kerrankin palvelijaa kauemmin!

Kotiinpaluun jälkeisenä aamuna paljastui kuitenkin kotona karu totuus... Joku oli ominut reviirimme. Taisi olla Ellin vanhoja tuttuja. Ei ole herraa näkynyt enää paluumme jälkeen näin kotoisissa tunnelmissa, sympaattinen kaveri.


Viikonloppuna hurviteltiin veljen tyttöjen kanssa Wasalandiassa. Eilen tehtiin päiväreissu Powerparkiin Härmään. Päivä yllytyshullujen veljien seurassa tarkoitti tietysti kaikenmoisia härveleitä ja hurjaa menoa sekä karting ajelua ulkoradalla. Hurjan hauska päivä - näitä lisää!

Tänään on kotosalla tapahtunut kaikenmoista jännittävää myöskin... mm. pakkaseen on saateltu omasta pihapiiristä ohimennen pari koneellista mustikkaa. Aamupäivän reissu talon taakse metsään tapahtui perheen mustikkanaamion eli Konstan seurassa. Aikamoinen seikkailija tosiaan! Jätkä nökötti paikoin kannon päällä huutaen kurjuttaan "äiti, mun upea turkki hukkuu tuonne pensaiden joukkoon!". Antilla oli vähän miehekkäämpää hommaa, josta seuraa uutisia lähiaikoina - pitäähän taas jotain jännitystä jättää, eikös?

2 kommenttia:

  1. Voi Hippua! Meillä pelkkä Jaakon katse saa koiran laskemaan katseensa - ja sitä Jaakko kyllä käyttää hyväkseen. Mutta ei koira niin pelottava ole, jos se ei hauku. Tosin hyvin kestävät nämä kollit pienen riekkumisenkin.
    Hipusta taisi olla juttua Lagotto-lehdessä?

    Kyllä kissatkin nauttivat vaihtelusta. Kivoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Hipun emäntä kertoikin kirjoittaneensa jutun mutta valitettavasti en itse sitä ole sitä nähnyt. Meidän listoilta löytyy Hipun perheen blogikin, siellä kerrotaan hieman elämästä komennusreissulla Saksassa. Hihih, Jaakko onkin se teidän kissoista jonka samaistan eniten meidän Konstaan - vakavat pojat ;)

      Poista