keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Mökkikauden avajaiset!

Joku aika sitten tuli huudeltua, että luvassa on jotain kivaa. No kyseessä oli tuplakivaa eli peräkkäin kaksi superviikonloppua. Vajaa pari viikkoa sitten suunnattiin siis mökkeilemään koko lauman kera. Mökillä kissoja odottikin jo Hippu-serkku!


Kun kerran mökillä ollaan niin tokihan aamu alkaa mimosalla...


Ja sinä välin kun butleriksi mukaan otettu Antti valmisteli venettä lähtökuntoon, oli tyttösille tarjolla valkkaria lounasristeilyn kunniaksi. Hipunkin olisi tehnyt mieli...


Veneily se on rentouttavaa puuhaa kun tuuli hivelee naamakarvojasi...


Saattoi siellä hieman romantiikkaakin olla ilmassa, kun kissat eivät olleet näkemässä ja paheksumassa.


*puspus*


Väsyhän moisesta päivästä tulee!


Tässä vaiheessa Kreeta halusi huomauttaa, että hekin olivat tosiaan mukana. Alkoi mennä liian koirapitoiseksi...


Vaikka tosiaan hienosti serkuksilla yhteiselämä sujui. Konsta vaani ensimmäisenä iltana taas muutamaan otteeseen ja kävi isottelemassa Hipulle, mutta sen jälkeen alkoi moinen pomottelukin unohtua.


Sunnuntaina ulkoiltiin auringossa ja asetelmat eläinten välillä hieman muuttuivat, kun oltiin selkeästi Hipulle ominaisemmassa ympäristössä. Kreetaa yritettiin kovasti pyytää leikkiin, mutta Pipana ei aivan puhunut koiraa ja päätti poistua paikalta karvojaan nostellen.



Konsta ymmärsi kujeet paremmin ja supisuttelikin Hipun kanssa omiaan.


Kreeta oli ihmeissään.

"Voiko tuon koiruuden kanssa tosissaan leikkiä?" 

Sisätiloissa Kreeta on selkeästi ennemmin se, joka lähtisi Hipun kanssa yhteisiin leikkeihin.



Kesä oli kauniisti alullaan Kolimajärvellä ja talviturkitkin unohtuivat palvelijoilta sinne. Kissat eivät liian lähelle rantoja vielä uskaltautuneet... paitsi Konsta, joka uskomatonta kyllä, karkasi sunnuntaiaamuyönä tuuletusikkunasta, jonka uskottiin olevan täysin varma ulkoilueste. Palvelijakin nukahti hetkeksi mukavasti, kun tuli hiljaista kunnes tajusi hiljaisuuden johtuvan huoneesta kadonneesta Konstasta.

Siellä se venerannan tuntumassa etsiskeli Hipun siankorvakätköä. Pienen keskustelutuokion jälkeen Konsta antoi periksi ja lähti palvelijan kainalossa takaisin sisään nukkumaan. Oli siis vaihteeksi taas pientä jännitystä ilmassa... uskomaton sankari tuo sininaamio!

Ja epäilijöille tiedoksi: ei, emme ole huolimattomia vaan tuo kissa on käynyt ilmeisesti Ellin opissa salaa vielä Ellin elossa ollessa. Mikä lienee Ellin vakoojakoulu kyseessä? Ellihän itse peri taitonsa emoltaan eikä pentuaika poliisikoirataloudessa varmasti vähentänyt taitoja omaksua vakoojan ominaisuuksia...






Sunnuntaina kun mökki oli koiraton, otti Kreeta ilon irti ja pyrki jättämään tuoksunsa materiaaleihin. Onneksi vain niissä pyöriskelmällä.



Konsta hoitaa eväspuolen ja tuo ruoan siskolleenkin pöytään. Jos ei muuten niin aina voi murtautua kaappiin jossa eväsreppu on, avata vetoketjun ja avata raksupussin.

Niin helppoa se on!



Näin hauska mökkireissu meillä oli. Kesä on hellinnyt tuonkin jälkeen joten toivottavasti muutkin ovat päässet siitä nauttimaan jossain rentouttavassa ja itselleen tärkeässä paikassa. Seuraavaa päivitystä taas lähiaikoina... eli se toinen superviikonloppu, josta voi paljastaa jo sen verran, että luvassa ihan järketön paketti söpöstelyä!

8 kommenttia:

  1. Aaah, mikä upea mökkipaikka! <3 On ollu maisemat enemmän ku kohillaan tuolla. Ei ihmekään, jos ei jaksa öitä mökissä nukkua, vaan pitää lähteä omin päin yöllisille tutkimusretkille. :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mökki on kivasti niemen nokassa, mutta aitojen toisella puolella saattaa tulla vastaan naapurimökin ärhäkät terrierit. Kauhukuvissani näin jo Konstan kiipeämässä heinäseiväsaidan yli naapuruston puolelle... Onneksi ei sentään. Että juu, kyllä siellä kelpasi kirmailla pihan ilman lupaa ja luvan kanssa :D

      Poista
    2. Okei, noi terrierit muuttaa asiaa kummasti. :p Tosin ne on varmaan onneks yöt sisällä eikä kissoja saalistamassa. :)

      Poista
    3. Joo, onneksi. Mä tosin mielikuvissani näin itseni jo kapuamassa appiukon aidan yli, sen jälkeen naapureiden verkkoaidan yli ja hipsuttelevani pyjamissani naapurien etuterassille samalla kun sieltä isäntäväki vapauttaa "susilauman" (2 terrieriä) juuri kun olen nappaamassa Konstan kiinni koirien ruokakupeilta... onneksi ei kuitenkaan näin :D ainakaan vielä!

      Poista
  2. Kaunis paikka, tuolla ei voi kuin rentoutua :) Miten muuten, onko paljon punkkeja tuolla heinikkoisella pihalla? Onko kissoista löytynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kyllä näkynyt. En ole kuullut että koirissakaan olisi ollut tuon jälkeen, jos siellä on koiria ollut. Ilmeisesti eivät ole tuonne asti vielä levinneet :)

      Poista
  3. Miten supisuomalainen fiilis: ja onhan se aika ihanan eksoottista kun ajattelee :)

    Hurjaa miten tuolla tavalla karkaillaan, hui! Ja juu, ei tarvitse ollenkaan olla huolimaton. Vaikka olisi kuinka huolellinen niin nelkkujen (ja joidenkin kotikissapersoonien) ollessa kyseessä ihan tasan kaikki on mahdollista ... Sitä luulee jo varautuneensa vaikka mihin, mutta näin ei ole. Nelkun mielikuvitus on ehtymätön ja sille jää helposti kakkoseksi.

    Meillä Tesla on sen luokan houdini, että vain munalukko toimii, ja silloinkin laitan avaimen omaan taskuun ;) Ihan tosissaan: tyypit kyllä keksii konstit, oli sitten kyseessä tutkimusretki ulos, jääkaappiin, vaatekaappiin, eväsreppuun, minne vaan. Ja oletko huomannut, oppivat myös mallista(?) Tällä hetkellä tyydymme olemaan tyytyväisiä siihen, että vesihanoja ei osata avata. Niitäkin kissoja (simskuja) olen kuullut olevan.

    Onneksi teidän kissiäiset taitaa olla sen verran tottuneita ulkoilijoita, että vieraammassakaan paikassa ei heti säikytä hukkateille. Meillä ollaan valjaissa nykyisellään ylettömän rohkeita kunnes taas ei olla, joten tarkkaavainen saa hihnanpäässä(kin) olla.

    Mahtavat ilmat suosivat ainakin Lounais-Suomessa edelleen: nautitaan näistä!

    J.K. eräs aluskarvaton ilmoittelee tässä vieressä, että sulattaisi itseään jälleen pihalla – kait se on kohta mentävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ymmärryksestä. Tulee joskus sellainen olo kun kerron näitä karkailutapauksia, ettei kaikki välttämättä ymmärrä tilanteen oikeaa laatua ;) Nuo on ihan mahdottomia. Konsta oppi salaa ilmeisesti kotikissalta ja jatkoi tämän tapoja vasta kun Elli oli meidät jättänyt. Uskomattomia "copy-cattejä" :D Joo, hyvä puoli se että ovat tosiaan tuollasia uteliaita ja ulkoiluun tottuneita niin eivät heti juokse piiloon mihinkään vajan alle!

      Poista