Vaasan kansainvälisen koiranäyttelyn komeimpia paloja, 14.-15.4.2012

Lauantaina lähdimme Botnihallille ihan kaksissa miehin, kun sain miehenkin ihastelemaan koiruuksia. Salainen suunnitelma oli tietysti tartuttaa häneen yhtä kova koirakuume kuin allekirjoittaneella, mutta saattoipa tuo haaveeksi jäädä, vaikka hieman rotukeskusteluakin reissusta jäi ilmoille... 

Ensimmäisenä tietysti sakujen kehän laidalle... komeita, komeita niin komeita!

..ja niitä saa myös valkoisenakin, tämähän voisi sopia jo äidillenikin!

-Tuttuja! Hienosti ensimmäisissä näyttelyissään menestynyt Hopsu. 

Hauska ranskis ja zoomaustestaus. 

Ihan hieman vähän aika kovasti olisin ihastunut myös nahka Collieihin... 

Päivän rotu. Ainakin meidän taloudessa nimittäin puolisoni ihastui kovasti tervueren belgeihin. 

Eipä siinä, ovathan nuo älykkään ja terävän näköisiä symppiksiä. Kelpaisi minullekin!

Eipä sillä etteikö Groenendaelkin olisi aika komea... musta on aina tyylikäs. Me like. 

Päivän komein hymy ja hali!

Hauska kippurahäntä. Basenji oli itseasiassa rotulistoillani vuosi sitten kunnes tajusin haluavani hieman isomman koiran... Mutta oikeen toimiva paketti tämäkin rotu!

Lauantaina kotiuduttiin, kun oli nähty tarpeeksi koiria ja koettu parit turhat palohälytykset... Niin vain Botniahalli komeasti tyhjeni hetkeksi koirista. Toivottavasti vastaavaa ei koeta muutaman viikon päästä kissanäyttelyissä, niiden kanssa on hieman haastavampaa siirtyä ulkotiloihin. 

Sunnuntaina suuntasin kissat ruokittuani kohti Botniahallia. Kissat vetäytyivät kylläisinä makuuhuoneeseen jatkamaan unia ja hiippailin hiljokseen ulos... 

Ensimmäisenä vastassa oli tanskandogit, komeaa katsottavaahan tuo on, ei muuta voi sanoa.

Amstaffeja, komeaa.

Yksi viimeisimmistä ihastuksistani, skotteja oli vain kolme kehässä ja ennätin yhden niistä näkemään. 

Irkut ja skotit eivät turhia hötkyile. Kehän laidalla oli rennon letkeä meininki, olisikohan se syynä miksi itsekin notkuin siellä huomattavan paljon...

Staffia hymyilyttää!

Lepäilevä bokseri. 

Rotikat odottelivat kehään pääsyä. Mihinkäs tästä pääsee, komeita nämäkin. Valitettavasti en saanut ikuistettua suloisen suloista pientä rotikkataaperoa. Hellyyttävä sanon minä. 

Bullterrierit saavat kyllä jämäkällä olemuksellaan silmän lepäämään, hienoa nähtävää.

Bernit olivat niin isoja ja niitä oli niin paljon että kuviin mahtui vaan pieni bernikaveri. Tihih mikä veijari. 

Kaikenkaikkiaan mukava reissu. Sunnuntaina viihdyin paikalla tuntitolkulla ja sain vielä koiraharrastajan seuraa kehän laidalle joten ehkäpä opinkin jotain! Koirakuumetta on taas kasvatettu ja rotuihin tutustutaan. Vaikka mitäpä sitä koiralla, kun Elli on ottanut tavaksi haluta iltalenkille ulos. Valjaat päälle ja menoksi. Vauhti on huimaa, matka vie etuovelta takaovelle hieman välillä sivuille pälyillen. Eli saahan sitä ulkoiluseuraa näistä kissoistakin... Vaikka ehkä sitä koiran kanssa vähän muutakin olisi valmis tekemään. 


Huomautuksena vielä, että kuvateksteissä voi esiintyä virheitä. En nyt ihan täysin luottaisi itseeni rotuammattilaisena joten korjausehdotuksia saa laittaa kommentteihin.


Mieluusti kuulisin mitä kuvieni roduista ollaan mieltä ja löytyisikö "käyttäjäkokemuksia"... Minkähänlainen karvaturri meidän talouteen sopisi kissojen pompoteltavaksi?